Hyvinvoinnin Alkemisti Zaida ja Eveliina Eveliinan polulta istahtivat sohvalle keskustelemaan siitä miten stressi vaikuttaa elämään. Kolmas osa Virtaa Sohvalla-podcast sarjastamme on nyt siis kuunneltavissa soundcloudissa:

Facebookin uutisvirrasta silmiini osui tämä Zyrich Heart Housen videotallenne kardiologian konfrenssista 12.2.2017 Davosissa Sveitsissä, jossa maailman sydänjärjestön puheenjohtaja Salim Yusuf tuulettaa sydäntauteihin liittyviä uskomuksia varsin pätevän tutkimusdatan perusteella.

Yusuf esitteli tutkimustuloksia uudesta laajasta sydän- ja verisuonitauteihin liittyvästä PURE-tutkimuksesta, jossa on ollut mukana yli 150 000 henkilöä 17 eri maasta. (Nyt tutkimus laajenee 200 maahan ja yli 200 000 ihmiseen)

img_9437

Tutkimuksen mukaan aiemmat uskomukset rasvan haitallisuudesta ja hiilihydraattien terveellisyydestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä joutavat romukoppaan. Tutkimus osoitti että hiilihydraattien syönti oli yhteydessä suurempaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja rasvan syönti itseasiassa pienensi riskiä.

Yusuf myönsikin että Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Amerikan sydänliitto AHA:n suositukset, joissa on pyritty juuri päinvastoin vähentämään rasvan ja lisäämään hiilihydraattien syöntiä,  ovat todennäköisesti olleet vahingollisia, ja lisäsi, ettei nykysuosituksella vähentää tyydyttyneen rasvan käyttöä ole tieteellistä perustaa.

Palkokasvit suojasivat tutkimuksessa sydän- ja verisuonitaudeilta. Myös hedelmien kohdalla oli havaittavissa suojaavaa vaikutusta, mutta suojaava määrä oli melko pieni.  1-3 annosta viikossa antoi varsin suuren suojan. Yusuf itse suositteli kahta hedelmää päivässä ja totesi että kohtuuton syönti on taas haitallista.

img_9442Yusufin mukaan tutkijat ovat erehtyneet tyydyttyneen rasvan suhteen, koska huomio on keskitetty pelkästään veriarvoihin (vasen puoli). Tyydyttynyt rasva nostaa kyllä LDL-kolesterolia muttei lisää varsinaista sairastumisen riskiä. Ja kun katsotaan tarkempia kolesteroliarvoja oikea taulukko (apolipoproteiinit B ja A), riski jopa laskee.

img_9462Suolan käytön vaikutuksista sydän ja verisuonitauteihin Yusuf totesi että luonnollisesti suola vaikuttaa verenpaineeseen, mutta vaikutus näkyy herkemmin heillä joilla on ”suolaherkkyys” eli korkeampi verenpaine, alhaisen verenpaineen ihmisillä vaikutusta ei näy niin selkeästi. Toisekseen suola on tärkeä elimistön tulehdustilojen ehkäisyssä ja hermoston toiminnassa. Eli parhaan terveydellisen tilanteen saavuttamiseksi kannattaa muistaa että liian alhainen saanti on yhtä lailla paha kuin liiallinen saanti. Kannattaa siis pyrkiä kohtuulliseen 3-5 g  per vuorokausi keskivertoon saannissa.

Yusufin mukaan tutkimuksen tulos tiivistettynä oli:

  • Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei ole haitallista sellaisina määrinä, joita valtaosa ihmisistä syö (maininta pohjoiskarjalatutkimuksen eriävästä tuloksesta joka oli tehty ylisuurilla rasvamäärillä.
  • Kertatyydyttymätön rasva suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta
  • Monityydyttymättömällä rasvalla ei ole vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin
  • Hiilihydraattien runsas saanti (yli puolet energiasta) on todennäköisesti suurin syyllinen sydän- ja verisuonitauteihin.
  • Kohtuullinen suolan käyttö (3-5 grammaa suolaa päivässä) on sydämelle paras. Liian vähän tai liikaa on pahaksi. Mieluiten suola monipuolisesta ravinnosta, lihasta ja kasviksista.
  • Palkokasvit suojaavat sv-taudeilta, eli niitä kannattaa syödä päivittäin.
  • Hedelmät antavat suojaa elimistölle kun määrä on 2-3 hedelmää/päivä.
  • Kasvikset suojaavat hieman sv-taudeilta tai niillä ei ole vaikutusta, eli niitä voi syödä huoletta.
  • Kalalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin, eli kalaa saa syödä huoletta.
  • Kananmunilla ei ole vaikutusta sv-tauteihin, eli kananmunia saa syödä huoletta.

Yusuf totesi myös että kaikella mitä syö, ei tarvitse olla terveydellistä aspektia, joten sitä millä ei ole terveyteen hyvää vaikutusta voi silti syödä hyvällä omallatunnolla jos mieli tekee, ja kaiken syömisen kanssa pitää muistaa kohtuus, liian vähän tai liikaa mitä tahansa ravintoainetta on haitallista.

Ja allekirjoittanut muistuttaa nyt, että tämä tutkimus käsitteli ravintoaineiden vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Kasviksilla on sitten puolestaan suuri merkitys esimerkiksi suoliston hyvinvointiin ja ravinteiden saantiin.

Olen hyvin kalenteriorjentoitunut ihminen. Samoin rakastan erilaisten listojen tekemistä ja muistilaput täyttävät yleensä työpöytäni, sillä tiedostan sen etten muista asioita ellen kirjoita niitä ylös.

Ennen joulua törmäsin ensimmäisen kerran ilmiöön nimeltä bullet journal. Bullet coffee oli entuudestaan tuttu hyvinvoinnin biohakkeroinnissa, ja jotenkin tuo nimi ”Bullet Journal” loi heti fiiliksen samalla tavoin arjen hakkeroinnista. Ja siitä tässä todellakin oli kyse. En kuitenkaan heti syttynyt idealle, aika ja keskittymiskyky oli kortilla, joten idea jäi muhimaan.

Tammikuun lopussa kun tyhjensin työhuoneeni Töölössä ja siirsin toiminnan taas vaihteeksi kotiin, totesin että päiviini vapautui pari tuntia lisää aikaa, se aika mikä ennen oli mennyt autossa istuessa kaupunkiin ajaessa. Nyt oli aikaa paneutua myös bujoon.

Bullet journal on siis oman näköinen, tekijänsä näköinen, yhdistelmä kalenteria, muistilappuja, listoja ja päiväkirjaa. Hakusanoilla #bulletjournal ja #bujo löytyy miljoonia ideoita niin youtubesta, instasta kuin pinterestistä.

Tässä videossa on järjestelmän kehittäjän lyhyt johdatus asiaan. Ja vinkki, asetuksista löytyy videoon myös suomenkielinen tekstitys, jos sitä kaipaa ja jos se ei näy suoraan.

Omalla kohdallani aloitus oli varsin yksinkertainen:

  • Ostin kauniskantisen kirjasen, jossa on valkoiset sivut. (toiset suosivat valmiiksi painettuja bujo-kirjoja, toiset valitsevat ruutuvihon, joku tykkää pisteistä sivuilla)
  • Kirjasin ensimmäiselle aukeamalle ”avaimen”, eli koodit joita käytän (arvaan että nämä tulevat muuttumaan ajan kanssa) ja ensimmäisen Index-sivun. Olisin toki voinut kirjoittaa ihan suomeksi sisällysluettelo, mutta jostain syystä tuo Index houkutti enemmän. Jätin seuraavan aukeaman tyhjäksi, sillä sisällysluettelo tulee jatkumaan sinne.
  • Seuraavalle aukeamalle kirjasin tulevan 6 kk ”tulevaisuus lokin”, eli ne oleelliset tapahtumat jotka kunkin kuukauden aikana tapahtuvat. Omassa lokissani nämä ovat koulutuksia ja koiriini liittyviä (kisoja, näytttelyitä, seminaareja). Kirjasin myös tavoitteeni työn parissa, eli millä uraportaalla haluan olla missäkin vaiheessa.
  • Seuraavaksi tuli helmikuun kalenteri. Eli aukeaman ensimmäiselle sivulle kuukauden päivät (tein riveinä, taidan maaliskuulle kokeilla seinäkalenterimaista ruudukkoa). Ja aukeaman toiselle sivulle listaus mitä kaikkea kuukauden aikana pitää muistaa. Tyyliin: ”ilmoita koirat talvimaastoihin”, ”sovi ihonhoitoluokka Anninan kanssa” jne.
  • Ja sitten oli vuorossa päiväkohtainen listaus. Oma kalenterini alkoi 1.2 joka oli keskiviikko, joten aukeamalle tuli nyt päivät ke-su. Kirjoitan joka päivä, illalla ennen nukkumaan menoa seuraavan päivän tehtävälistan sen päivän kohdalle (tyyliin 6 most important-list, mutten ole rajoittanut määrää kuuteen, vaan kirjaan sinne kaikki mitä pitää muistaa). Päivän mittaan, sitä mukaa kun asiat on hoidettu merkitsen ne valmiiksi ja illalla tarkistan mitä on jäänyt tekemättä, mietin onko se vielä ajankohtainen, jos on siirrän seuraavalle päivälle tai seuraavaan sopivaan ajankohtaan ja jos ei ole enää oleellinen, viivaan sen listasta yli. Kirjaan päiväkohtaisiin myös päivän tuntemuksia, jos päivä on ollut erinomainen kirjaan sen ylös, jos asiat on menneet pieleen kirjaan toimintaidean vastaavien tilanteiden varalle.
  • Sitten ovat listaussivuni. Kenelle minun pitäisi muistaa kertoa työstäni, kenen kanssa sopia tapaamisia jne. Eli aina kun mieleeni tulee joku jolle pitää muistaa soittaa tai laittaa viestiä, kirjaan hänet listaani.
  • Kirjasin BuJooni myös treenipäiväkirjan koirien kanssa, säästösuunnitelman kesän reissuja varten (eli merkitsen sinne kun siirrän rahaa säästötilille), ja ajatuksia-sivun johon kirjaan oivalluksia joita mieleeni herää.
  • Tulevaisuudessa listoiltani varmaan löytyvät kirjat joita haluan lukea (ja kirjat joita olen lukenut) samoin kuin omat treenit, reissupäiväkirjat, pakkauslistat matkoille jne.

Itselläni on tähän mennessä takana 5 vuorokautta BuJon kanssa, ja voin sanoa että olen rakastunut. En luovu sähköisestä kalenterista (iphonessa ja mäkissä icloudin kautta), sillä sen kanssa saan muistutukset, löydän ajo-ohjeet navigaattorista ja saan helposti haettua listaukset menneistä tapahtumista. Enkä tule luopumaan exelistä seurantakaavioiden tekemisessä. Mutta olen jo muutamassa päivässä huomannut kuinka luovuus on jälleen herännyt kun asioita kirjaa käsin kirjoittamalla sen sijaan että ne vain naputtelee tietokoneelle.

Varsinkin kaltaiseni, kalenteri-muistilappu-lista-päiväkirja-ihminen saa varmasti tästä paljon iloa. BuJon sisällysluettelo tekee oikean asian löytämisen helpoksi, kaikki muistiliput ja laput ovat taatusti tallessa ja jos taiteilijaluonne saa tällä elämänsä järjestykseen, niin että niitä listoja tulee myös noudatettua, eikä vain tehtyä, niin kuinka paljon vapaammaksi elämä tästä vielä muuttuukaan?

Joko sinä olet kokeillut BuJo’a?

Usein keskusteluissa tulee eteen lause: ”Jos ei tarvitsisi miettiä rahaa…” Kuinka usein se on todellinen este? Ja kuinka usein käytämme sitä vain turvamuurina sille miksemme tee jotain?

Jos mietit omaa työtäsi. Sitä kaikkea mitä työsi sinulle antaa. Onko työsi iloa ja energiaa tuottavaa? Vai takaatko työlläsi vain sen, että ensi kuussakin voit maksaa vuokrasi/lainan lyhennykset ja saat ruokaa pöytään? Jos syysi on vain tämä jälkimmäinen. Mieti mitä tekisit jos voisit valita työksesi ihan mitä tahansa, ja saisit siitä palkan joka olisi nykyistäsi suurempi. Mitä tekisit silloin?

Mikä on se asia jonka äärellä aika katoaa? Mitä tehdessä ajattelet ”ihan hetki” ja havahdut vilkaisemaan kelloa seuraavan kerran monen tunnin päästä? Mikä saa intohimosi roihuamaan? Huomiosi täydellisesti?

Millainen asia saa sinulle tyytyväisen olon saadessasi siitä kiittävää palautetta? Mitkä asiat ovat niitä joista koet eniten ”sydämen palkkaa?”

Yhteiskunta on muuttunut näiden noin 30-vuoden aikana jonka olen itse ollut työelämässä. Monet niistä ”oikeista töistä” joihin vanhemmat meidän sukupolveamma patistivat ovat kadonneet työmarkkinoilta. Vastaavasti moni sellainen asia josta vanhempani aikanaan totesivat, ettet sinä voi itseäsi tuolla elättää, ne ovat nykypäivänä aloja joista maksetaan jopa parempaa palkkaa kuin näille perustöille..

Nyt kun monet firmat rämpivät taloudellisten haasteiden äärellä, huomaa jälleen yhteiskunnan muuttuvan. Työpaikka toisen palveluksessa ei nykyään ole enää varma asia. Työnantajat eivät samalla tavoin, kuin joskus ennen, arvosta lojaalia työntekijää. Ja poliittisen hallituksen viesti palkansaajalle tuntuu viittaavan enemmän siihen ajatusmalliin, että jos olet riittävän typerä pysyäksesi toisen palkkalistoilla, olet riittävän typerä jotta sinulta voidaan viedä vähästäkin.

En sano että kaikkien olisi oltava yrittäjiä, vaan pyrin herättämään ajatusta siitä, että jos jokainen tekee työtä jonka kokee omaksi kutsumuksekseen. Työtä joka vie mukanaan intohimolla ja rakkaudella siihen tekemiseen, silloin jokainen meistä voisi tehdä työtä jonka arvostus mitattaisiin muussa kuin rahassa.

Nykyinen yhteiskuntamme asettaa rahalle mielestäni liian suuren arvon. Valuutta, jonka aikanaan oli tarkoitus toimia vain välineenä hyödykkeiden vaihdossa, on nykypäivänä itsessään huomion keskipiste. Mikä on sen kyseisen rahan todellinen arvo, jos mietitään vaikka ihmiselämää ja terveyttä. Rahalla ei voi ostaa terveyttä tai onnellisuutta. Rahalla voi toki ostaa tuotteita jotka edistävät terveyttä (laadukas ruoka, ravintolisät) ja sillä voidaan ostaa palveluita joilla hoidetaan sairautta jotta saavutettaisiin taas terveys (lääkäri ja lääkkeet). Mutta raha itsessään ei ole sen terveyden lähde. Yhtä terve, ellei terveempi voi olla se kiertolainen jolla ei ole omaa asuntoa eikä rahaa. Jos hän käyttää aikaansa kerätäkseen terveellistä ruokaa luonnosta ja hyödyntäen sitä sisäsyntyistä kutsumusta tehden jotain josta saa vastineeksi sen terveellisen ravinnon ja yösijan tarvitessaan.

Miksi meidän arvostuksemme osoitetaan niille ihmisille, jotka ovat keränneet ympärilleen materiaalia, pankkitililleen valuuttaa ja silti nuo samat ihmiset voivat olla henkisesti hyvin köyhiä ja sairaita? En sano, etteikö ole oikein ansaita hyvin ja menestyä, mutta tärkeämpää mielestäni on katsoa kokonaisuutta, sitä että ihminen on rikas myös henkisesti.

Kehoitan sinua käyttämään pienen hetken miettien omia arvojasi. Jos sanot että perhe ja terveys ovat sinulle tärkeitä, mutta vietät enemmän aikaa työmaalla kuin perheen parissa ja työskentelet oman terveyden riskillä pitäen itseäsi korvaamattomana ja raahautuen töihin puolikuntoisensa, silloin voin kertoa etteivät todelliset arvosi ole perhe ja terveys vaan työ ja muiden hyväksyntä. Tarkastele toimitko todella omien arvojesi mukaisesti. Ja mieti ovatko nämä sanomasi arvot niitä, jotka toteutuvat silloin jos toteutat sitä työtä ja tehtävää joka on intohimon täyttämä ja sydäntäsi lähellä? Ja jos näin ei ole, mieti onko arvosi tai työsi ristiriidassa sen kanssa mitä sydämessäsi todellakin haluat elämältä.

Onnellisuus on asia jonka saavutat tasapainossa. Kun koet tekeväsi työtä jolla todella on merkitys, sinulle itsellesi ja niille joille sitä työtä teet, silloin olet onnellinen. olet onnellinen silloin kun voit elää elämäsi tärkeiden arvojesi mukaan. Mieti siis mitä tekisit jos sinun ei tarvitsisi miettiä rahaa, sillä kun teet sitä mitä rakastat, ei sinun tarvitse miettiä rahaa, sillä toimeentulo tulee intohimon luo.