Edellisessä blogipostauksessa käsiteltiin yliaktiivisen suolen toimintaa ja se on herättänyt jonkun verran kysymyksiä siitä, mitä haittaa yliaktiivisesti toimivasta suolesta sitten oikeasti on? Oleellisin kysymys yliaktiivisen suolen kohdalla on

Saatko ruuasta tarvittavat ravinteet?

Koska ravinteiden imeytyminen liittyy muuhunkin kuin vain suolen yliaktiivisuuteen, käyn sitä nyt laajemminkin läpi.

Ruuansulatus alkaa suussa

Ensimmäinen ja hyvin oleellinen asia ruuansulatuksessa on se miten ruoka hienonnetaan. Pureskellessa ei pelkästään hienonneta mekaanisesti ruuan kappaleet, vaan samalla erittyy sylkeä, joka sisältää mm amylaasia, joka on hiilihydraatteja pilkkova entsyymi. Näin ruoka alkaa hajota kemiallisen prosessin seurauksena jo ennen vatsalaukkuun päätymistä.

Pienille lapsille, siis aivan sylivauvoille, annetaan ruoka valmiiksi soseutettuna. Jos koskaan olet miettinyt miksi näin, niin juuri siksi että pienen vauvan elimistö ei tuota vielä riittävästi kaikkia tarvittavia ruuansulatusentsyymejä, joten soseutuksella helpotetaan sekä puuttuvan purukaluston että varsinkin herkän suoliston toimintaa.

Hyvin moni tuntee jonkun sellaisen ihmisen jonka ruokailu on kiireistä hotkimista. Ruisleipä haukataan neljällä viidellä puraisulla, eikä paloja juurikaan hienonneta hampaissa, vaan ne nielaistaan vauhdissa juoman avulla. Ja lautasellinen ruokaa voi olla imuroitu sisuksiin reilusti alle kymmenessä minuutissa. Siinä voi miettiä montako puruliikettä koko aterialle on ehditty tekemään? Hyvin usein nämä pikasyömärit, hotkijat ja kiirehtijät ovat myös niitä jotka valittavat eri vatsaoireita. Tai jos eivät valita, niin sen näkee naamasta ja tuntee hajusta. Eli hyvin usein näiden seurauksena on kaasuvaivoja ja vatsanväänteitä jotka saavat naaman nurinpäin…

Eli halutessasi varmistaa sen että ruoka on vatsalaukkuun päätyessä siinä muodossa, että ravinteiden on edes jollain tasolla mahdollista imeytyä ruuasta, muista pureskella jokainen suupala vähintään 32 kertaa. Saatat oikeasti hämmästyä kuinka vähän pureskeluja olet tottunut tekemään ennenkuin nielaiset suun tyhjäksi. Haastan jokaisen testaamaan moneenko pureskeluun pääset normaali syöntityylilläsi.

Liikahappoa vai liian vähän vatsahappoa?

Seuraavaksi hienonnettu ruokamassa päätyy vatsalaukkuun, jossa sitä odottaa suolahappokylpy. Vatsalaukun toiminta vaikuttaa mielestäni hieman pesukoneelta, sillä vatsalaukku sekoittelee sisältöään liikkumalla ja pyrkien uittamaan kaiken tasaisesti tuossa mahanestekylvyssä. Mahaneste sisältää suolahappoa ja pepsiiniä jotka puolestaan käynnistää proteiinien hajoamisen.

Tv:ssä pyörii lähes jokaisella mainoskatkolla jonkinlainen närästykseen ja liikahappoisuuteen avun tuovan lääkkeen mainos. En sano etteikö oikeasti ole näitäkin joilla todellakin on liikaa vatsahappoja, mutta useimmissa tapauksissa kyse onkin siitä että vatsahappoja on liian vähän silloin kun niitä tarvittaisiin. Jos koet närästyksen proteiinipitoisen aterian jälkeen, tai tuntuu että vatsalaukkusi silloin turpoaa ”ilmapalloksi”, on kyseessä hapottomuus. Eli sen sijaan että vatsahapot sulattaisivat proteiinit siistiksi ruokasulaksi, josta elimistö voi suolistossa aloittaa aminohappojen ja muiden ravinteiden imeyttämisen, käynnistyykin vatsalaukussa hapottomuuden seurauksena liian emäksisessä ympäristössä ruuan käyminen ja mätäneminen joka puolestaan tuottaa ylimääräistä kaasua joka purkautuu happamina röyhtäyksinä.

Jos kyseessä on hapoton maha, lievittävät närästyslääkkeet kyllä hetkellisesti epämiellyttävää tunnetta ruokatorvessa, mutta valitettavasti ne samalla vain pahentavat hapottomuuskierrettä, estämällä vatsalaukkua erittämästä suolahappoa silloin kun sitä tarvitaan. Vatsan hapottomuudessa on myös omat riskinsä. Vatsahappojen yksi tehtävä on tuhota ruuansulatuselimistöön päätyvät pöpö, eli se toimii osaltaan myös osana immuunipuolustusta. Samoin vatsahapoilla on tärkeä merkitys kivennäis- ja hivenaineiden imeytymisessä. Eli esimerkiksi kalsiumin imeytyminen luuston tueksi on täysin riippuvainen siitä kykeneekö elimistö irroittamaan sitä ravinnosta (tai onko ravintolisä siinä muodossa että se kykenee imeytymään jos vatsahapot puuttuvat).

Ongelmia ohutsuolessa?

Vatsalaukusta ruokasulan kuuluisi annostautua pienin erin ohutsuoleen. Jos ruokamassa on hyvin hienonnettu ja sopivasti kylvetetty, alkaa tässä vaiheessa ravinteiden pääsääntöinen imeytyminen verenkiertoon. Sisäelimet, haima, maksa ja sappi vapauttavat omia entsymaattisia ja suoloja sisältäviä ruuansulatusnesteitään ja ruokamassa jatkaa niiden voimin pilkkoutumista yhä pienemmiksi molekyylirakenteiksi ja imeytyen suolen seinämän kautta verenkiertoon ja sieltä joko jatkokäsittelyyn maksaan tai suoraan polttoaineeksi soluihin.

Näin olisi siis ideaalitilanteessa. Jos ruokamassa onkin se neljällä haukkauksella nielaistu, nesteen voimin alas huuhdeltu ruisleipä jonka päällä vielä tuhdisti voita ja hyvä siivu kinkkumakkaraa, niin miten sujuvasti veikkaat että se on tähän mennessä hajonnut, varsinkin jos kyseessä on vielä se vatsalaukku joka on kuorrutettu päivittäin happosalpaajilla..? Tai jos kyseessä on höttöhiilarinen einesateria, yhtä vauhdikkaasti einehdittynä, niin massa on ehkä vapauttanut verenkiertoon jotain: nopeita hiilareita, jotka puolestaan antavat muutaman mutkan kautta haimaan tiedon, että verenkierrossa on paljon sokeria, joten tarvitaan insuliinia jotta se saadaan varastoitua.. Samalla kun sokeri siirtyisi soluihin, pitäisi sokerin mukana siirtyä myös ravinteita. Vaan entä jos prosessoitu einesateria ei niitä juurikaan sisällä? Seuraus on vähän sama kuin naapurin kakaroiden leikki käydä soittamassa naapurin mummun ovikelloa ja juosta piiloon. Aikansa mummu viitsii vaivautua ovelle, mutta koska kerta toisensa jälkeen sielä on vastassa pelkkää tyhjää, jää oven avaaminen jatkossa tekemättä. Tämä on siis karrikoidusti insuliiniresistenssi tila soluissa.

Jos ohutsuolessa matkaava ruokasula ei ole muodossa jossa se voisi luovuttaa elimistölle ravinteita, muuttuu se ongelmajätteeksi, jolloin suolisto pyrkii herkästi hankkiutumaan eroon ylimääräisestä taakasta (ripuli) tai vaihtoehtoisesti ruuansulatus hidastuu odottamaan prosessointiin tarvittavia ravinteita (ummetus).

Paksusuolen bakteerit

Moni vatsan väänteistä kärsinyt on saanut ohjeeksi testata FODMAP-ruokavaliota, jossa vältetään pitkäketjuisia hiilihydraatteja. Ongelma sinänsä ei ole niissä hiilihydraateissa vaan suoliston virheellisessä bakteerikannassa, tai oikeammin bakteerikannan epätasapainossa jolloin ruuansulatuskanavan alkupäässä ei ruoka pilkkoudu oikein ja nämä pitkäketjuiset hiilihydraatit päätyvät pilkkoutumatta paksusuoleen asti ja aiheuttavat sielä sitten paksusuolen bakteerien vaikutuksesta kaasun muodostumista (taas käyminen ja mätäneminen). Ja jälleen päästään yhteen syyhyn yliaktiivisen suolen toiminnassa, eli kun keho saa signaalin että kaikki ei ole suolistossa kunnossa, pyrkii se tyhjentämään koko putken mahdollisimman rivakasti häiriköistä ja seuraus on siis ripuli.

Suoliston bakteerikannan tasapainotukseen tärkein tekijä on ruokavalio. Jos syöt pääsääntöisesti niitä ruoka-aineita jotka ruokkivat huonoja bakteereita, saat suoliston täyteen näitä ”väärin” toimivia bakteereita. Ja kun syöt ruoka-aineita jotka ruokkivat sitä hyvää bakteerikantaa, ottavat hyvät tyypit vallan suolistossasi ja sitä kautta paranee niin ravinteiden imeytyminen kuin elimistön immuunipuolustus.

Helpot korjausliikkeet

Muutama perusasia auttaa jo helposti korjaamaan ruuansulatuksen toimintaa. Voit lähteä näistä liikkeelle ja hakeutua sitten tarpeen mukaan ravintoneuvontaan jolloin paneudutaan niihin yksilöllisempiin täsmäohjeisiin. Jos suolistosi on kiukutellut viikkoja, kuukausia tai vuosia, ymmärräthän ettei sen palautuminenkaan tapahdu ihan päivässä parissa ja sormia napsauttamalla. Korjaaminen vaatii useamman kuukauden (joissakin tapauksissa jopa vuoden tai vuosien) säännönmukaisen linjauksen valintoja paremman terveyden puolesta.

  1. Rauhoita ruokailu ja pureskele ruoka huolellisesti.
  2. Vältä pitkälle prosessoituja ruokia, valkoinen sokeri, valkoviljat ja einekset ovat huonojen bakteerien ruokaa.
  3. Valitse lautaselle tuoreita kasviksia. Aloita varovasti, suolistobakteerit voivat ”innostua” jos yhtäkkiä annat lautasen täydeltä tuoretta, jos tähän asti olet elänyt einesruualla tai pelkillä perunoilla ja läskisoosilla. Suoliston mahdollinen oireilu tuoreeseen ei tarkoita etteikö se olisi sinulle hyväksi, vaan se on vain merkki siitä ettei suolistossasi vielä ole tarpeeksi tarvittavaa bakteeristoa. Aloita pienestä ja kasvata tuore annosta vähitellen.
  4. Tue ruuansulatusta tarvittaessa ravintolisillä jotka varmistavat ravinteiden imeytymisen, hyvien bakteerien ruokkimisen ja hillitsevät mahdollista tulehdustilaa suolistossa.

Arvonta Hyvinvoinnin alkemian facebookissa ja instagramissa

Syyskuun kunniaksi käynnistyi Hyvinvoinnin alkemian facebooksivuilla ja instagramissa arvonta jossa voit voittaa 3 kk ravintoneuvontapaketin (arvo 450€). Osallistut arvontaan tykkäämällä sivusta, postauksesta ja kommentoimalla kuka paketin mielestäsi tarvitsisi. Arvonta on käynnissä syyskuun loppuun asti.

Jos et halua jättää onneasi vain onnettaren käsiin, voit varata oman konsultaation tai ravintoneuvontapaketin zaida@hyvinvoinninalkemia.fi tai 0445309323. Kaikki palveluvaihtoehdot löydät hinnastosta.

Olen jo aiemmin kirjoittanut sanasen närästyksestä, mutta tuntui että varsinkin näin grilliruuan kulta-aikana, eli kesälomakautena aihetta on tarve tarkastella hieman laajemmin.

Jokainen meistä on varmasti nähnyt tv:ssä pyörivät mainokset jossa hieman roikkuvavatsaisen miehen rintakehästä törröttää liekehtivä nuoli. Tuo nuoli kuvaa varsin onnistuneesti sitä miten useimmat happovaivoista kärsivistä kuvaavat tunnetilaansa. Ylävatsaa korventaa. Osalla tunne tuntuu kuitenkin ”palana kurkussa” osalla nousee vain happamia röyhtäyksiä, ja joillakin tunne on vain se että on nielaissut ilmapallon ja joku pumppaa sen täyteen ilmaa vatsalaukussa. Kaikki nämä (ja muutama muukin tässä mainitsematon) oireet ovat merkki happovaivoista. Sitä ne eivät kuitenkaan kerro onko kyse liikahappoisuudesta vai hapon puutteesta. Oireilu voi olla täysin samanlainen vaikka syy on täysin eri.

Mikä on happovaivojen syynä?

Yleisimmin happovaivojen syyksi sanotaan seuraavia: kahvi, mausteiset ruuat, rasvaiset ruuat, kasviksista esim sitrukset, paprika, tomaatti ja pavut, sekä alkoholi ja tupakointi. Ja jälleen kerran tuttu ystävämme stressi.

Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen. Nuo kaikki edellä mainitut voivat toki aiheuttaa närästystä, ”laukaista” sen, mutta varsinainen syy oireilulle voi johtua muutamastakin eri asiasta, josta yleisimmät ovat

  1. vatsanportin (eli ruokatorven alimman sulkijan) toimintahäiriö, usein sen löystyminen.
  2. vatsalaukun liikahappoisuus
  3. vatsalaukun hapottomuus

Käytännössä kaikkiin näihin paras apu löytyy ruokavaliosta ja ruokailutottumusten säätämisestä. Tarpeen niin vaatiessa voidaan tukitoimina aluksi käyttää myös lääkkeitä, mutta kannattaa pyrkiä siihen että varsinkin nuo kaksi jälkimmäistä aiheuttajaa hoidetaan ruokavalion voimin ja vatsanportin häiriöt ovat ne joihin lääkehoito ensisijaisesti kohdistuu leikkaushoidon ohella korjaavana.

Edellä mainitsin liudan yleisiä ruoka-aineita jotka voivat nostaa esiin refluksioireita. Refluksi on siis se lääketieteellinen nimitys närästykselle / happovaivoille. Ruoka-aineet aiheuttavat luonnollisesti oireita, riippuen siitä kuinka ne aktivoivat ruuansulatuselimistöä. Alkoholin ja tupakan aiheuttama oireilu johtuu ensisijaisesti niiden vaikutuksesta vatsanportin lihasta löysyttävästi. Lisäksi on liuta lääkkeitä jotka aiheuttavat happovaivoja.  Edellä mainittujen ruoka-aineiden lisäksi närästystä voi aiheuttaa myös sokeri, viljatuotteet (yleisesti leipä, varsinkin vaalea leipä ja pullat, mutta jopa kaurapuuro voi aiheuttaa reaktion). Kannattaa siis oikeasti seurata sitä mitä on syönyt ja juonut silloin kun oireet ilmaantuvat.

Kuinka hoitaa närästystä?

Ihan ensimmäinen ja yksinkertaisin ohje oireiden ennaltaehkäisyyn on pureskelu. Pureskele siis jokainen suupala rauhassa ja huolella. Älä hotki! Älä ahda sisuksiin liikaa kerralla! Voit ajatella ruuansulatuskanavasi vastaavaksi kuin ruuan valmistusprosessi kehosi ulkopuolella. Jos olet tekemässä esimerkiksi kasvissosekeiton, pistätkö kasvikset kokonaisena kattilaan kiehumaan ja surautat ne sitten moottorisahalla samettiseksi keitoksi? Tuskinpa! Hampaat ovat se leikkuulauta jolla pilkot palat sellaisiksi että ne on helppo soseuttaa sauvasekoittimella kun ovat kiehuneet. Kiehuminen, joka pehmentää kasvikset kattilassa, vastaa pureskelun aikana syljen mukana vapautuvaa amylaasi-entsyymiä, joka alkaa jo suussa pilkkoa ruuan hiilihydraatteja ja mahdollistaa sen, että vatsalaukun möyhentävä liike voi hajoittaa nuo siihen muotoon, että ravinteet pääsevät vapautumaan ja imeytymään elimistöön. Proteiinit ja rasvat pilkkoutuvat vasta vatsalaukussa ja siitä eteenpäin matkatessa, mutta samalla tavoin ne tarvitsevat sen mekaanisen pilkkomisen suussa, jotta vatsalaukkuun päätyessä ovat pehmeää massaa johon suolahappo pääsee vaikuttamaan helposti, eikä suupalan kokoisina nielaistuja lihaklönttejä jonka sulattamiseksi vatsalaukku purskauttelee sitten suolahappoa litra tolkulla.

Joskus tulee varmaan jokaiselle se hetki jolloin ruoka on vaan niin hyvää, että sitä tulee syötyä liikaa ja sitten on ähky olo ja närästää ihan vain koska vatsalaukku on liian täynnä.  Tai joskus sen rasvaisen tai lihapitoisen aterian jälkeen tulee tunne että röyhtäilee vain happamia röyhtäyksiä. Tällaiseen tilanteeseen sopiva apu on hedelmäsuola tai mineraalijauhe. Ylensyöntiin hedelmäsuola tuo avun kahdella tavoin, se emäksisöi vatsalaukun sisältöä mutta sen lisäksi se hetkellisesti nostaa vatsalaukun paineen niin, että seurauksena on kunnollinen röyhtäys. Tavallaan se siis lisää eitoivottua reaktiota vatsalaukussa niin että haitat poistuvat nopeammin ja olo helpottuu. Reaktio on aivan sama kuin jos pistät lasin pohjalle hieman ruokasoodaa (emäksinen) ja kaadat päälle lorauksen etikkaa (hapan) saat lopputulokseksi ylitsepursuavan vaahtovyöryn. Kuohahduksen jälkeen kumpikin on neutraloitunut ja jäljellä on vain nestettä.

Jos närästys on jatkuvampi vaiva, tarjoavat mainokset ja apteekki avuksi happosalpaajia. Tiedän ihmisiä jotka ovat päivittäin syöneet näitä useiden vuosien ajan. Happosalpaajat on kuitenkin tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön (max 2 viikkoa), voit tarkistaa omasta lääkepaketista että siellä sanotaan näin ja kehoitetaan kääntymään lääkärin puoleen jos oireet jatkuvat. Happosalpaajat siis hillitsevät suolahapon vapautumista vatsalaukkuun. Se hillitsee kyllä poltetta, mutta valitettavasti sillä vatsan hapottomuudella on vielä suurempia negatiivisia vaikutuksia kehon hyvinvointiin kuin liikahappoisuudella. Vatsalaukun ph tulisi olla 2, eli erittäin hapan. Ei pelkästään siksi että ruoka pilkkoutuu sielä kunnolla, vaan koska se happamuus on tärkeä osa elimistön puolustusmekanismia. Esimerkiksi hengitysilman mukana keuhkoihin matkaavat epäpuhtaudet takertuvat keuhkojen erittämään limaan, joka vaeltaa keuhkoputkista kurkunkannen kautta ruokatorveen ja päätyy sitä kautta vatsalaukkuun happokylpyyn tuhottavaksi. Jos vatsalaukussa ei ole riittävästi suolahappoa, eivät nämä pöpöt tuhoudu, vaan jatkavat matkaa suolistoon ja pahimmillaan pääsevät sitä kautta sitten verenkiertoon. Lisäksi esimerkiksi heliko-bakteeri villiintyy vatsalaukussa joka on hapoton. Helikon seurauksena voi olla sitten ”mahahaava” ja vuotavan suolen oireyhtymä. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että helikon häätäminen elimistöstä on rankka kokemus, puhumattakaan sitten niistä ongelmista mitä seuraa siitä, jos sitä ei hoideta pois. Suomalaisessa tutkimuksessa on lisäksi löydetty selkeä yhteys happosalpaajien ja neurologisten oireiden välillä, joten turhaa käyttöä kannattaa tälläkin perusteella välttää.

Korjaava ruokavalio

Millainen ruokavalio sitten parantaa refluksin? Tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, mutta omalla kohdallasi voit päästä selville toimivasta vaihtoehdosta seuraamalla mikä oireilun aiheuttaa. Jos oireet ovat toistuvia, suosittelen pitämään muutaman viikon ajan ruokapäiväkirjaa siitä mitä syöt ja merkitsemään ylös kun oireita ilmaantuu. Saatat näin löytää hyvinkin helposti ruoka-aineet jotka oireilun aiheuttavat ja helpointa on karsia ne sitten pois ruokavaliosta.

Seuraavaksi kannattaa sitten selvittää onko vatsasi liikahappoinen vai hapoton? Ruoka-aineet jotka oireita aiheuttavat kertovat jo jotain siitä kummasta on kyse, mutta oireet kertovat jo paljon ja todellisen varmuuden saa hoitokokeilulla tai kaikkein varmimmin gastroskopialla.

Hapottoman mahan oireita ovat esim: närästys, vatsan turpoaminen, röyhtäily, ilmavaivat, huono-olo, vatsakivut, ummetus, ripuli, ruuan sulamattomuuden tunne, sulamattomat ruuan osat ulosteessa ja pahanhajuinen hengitys. Pitkään jatkuneena tilanne johtaa hapottomaan mahaan eli atrofiseen gastriittiin, joka altistaa mm. vatsasyövälle.

Liikahappoisen mahan oireet: närästys, röyhtäily, ilmavaivat, polte tai paineen tunne rintalastan takana, kipu vatsan alueella, pahoinvointi, astmankaltaiset oireet, aamuisin kipeä kurkku, yskä, palan tunne kurkussa, äänen käheys, mahan turvotus. Eli liikahappoisuus ja hapottomuus voi hyvinkin pitkälle oireilla samalla tavoin. Sulamaton ruoka on ehkä selkein merkki hapottomuudesta verrattuna liikahappoisuuteen.

Jos ja kun saat närästyksen helpottamaan jättämällä ärsyttävät ruoka-aineet pois, on seuraava vaihe jättää pois närästyslääkkeet (jos niitä on käytössä). Lääkkeiden kanssa ei hoitokokeiluja kannata tehdä, sillä lääkkeet estävät elimistön normaalin toiminnan ja reaktio voi olla jotain ihan muuta kuin mikä olisi todellinen vaihtoehto tilanteessa.

Lääkkeitä pois jättäessä on hyvä varautua ns. rebound-ilmiöön. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pitkähkön happosalpaajien käytön lopettamisen myötä vatsan hapontuotanto on väliaikaisesti voimakkaampaa, eli on varsin oletettavaa että oireet palaavat joksikin aikaa. Rebound -ilmiön kestoajaksi on arvioitu viikosta jopa 2-3 kuukauteen.

Reboundin taustasyynä arvellaan olevan ylimääräisen gastriinin, joka saa vatsan hapontuotannon ylikierroksille.  Kun gastriintaso laskee, myös hapontuotanto tasaantuu. Tämän vuoksi lääkityksen pienentäminen tai lopettaminen on hyvä  tehdä vähitellen, ja mikäli lääke on lääkärin määräämä, neuvottele ensin lääkärin kanssa ennen annoksen pienentämistä / lääkkeen pois jättämistä.

Liikahappoinen / hapoton testin voit tehdä varsin helposti. Kun olet hahmottanut mitkä asiat aiheuttavat oireilua, voit testata seuraavan:

  • Puoli tuntia ennen ateriaa sekoita lasilliseen vettä ruokalusikallinen omenaviinietikkaa ja juo se.
  • Syö ateria joka normaalisti aiheuttaisi oireiluja
  • Kuulostele oloasi. Huomaatko jotain tavallisesta poikkeavaa?

Jos olo on hyvä ja ruoka tuntuu sulavat hyvin omenaviinietikan kanssa, hienoa! Olet löytänyt luonnollisen tavan hoitaa vatsan hapottomuutta ja suosittelen että otat tavaksi juoda tuon omenaviinietikka-lasillisen ennen aterioita. Ja jos ruuan jälkeen korventaa entistä enemmän, silloin kyse on todellakin liikahappoisuudesta ja ruokavaliota kannattaa muuttaa siihen suuntaan että turha hapontuotanto vähenee.

Jos koet kaipaavasi apua asian selvityksessä tai sopivan ruokavalion rakentamisessa, ota yhteys niin autan mielellän.

Nykypäivänä tuntuu että valtaosa suomalaisista kärsii suolisto-oireista. Osalla oireilu on vähäistä, ilmavaivoja, turvotusta ruokailun jälkeen, osalla tietyt ruoka-aineet aiheuttavat nipistelyitä ja kouristuksia ja osalla polttelee ruokatorvessa nousseet hapot.
Yksi suurimmista syistä nykyisiin oireiluihin ovat liian pitkälle prosessoidut ruoka-aineet. Elimistömme ei ole alkujaan kehittynyt pilkkomaan ravinnoksi ruuan kaltaisia valmisteita, vaan se ymmärtää vain aitoja, oikeita ruoka-aineita, kasviksia, sieniä, marjoja, hedelmiä, siemeniä ja eläinkunnan tuotteita, lihaa, kalaa ja nilviäisiä.
Ruuansulatuskanavan, varsinkin suoliston limakalvojen eheyteen vaikuttavat monet tekijät, perimä, ravinto ja elimistön yleinen myrkkykuormitus. Ravintoaineet ja varsinkin niiden kyky imeytyä vaikuttavat suoliston kuntoon. Suoliston toiminnalle tärkeää on suolen limakalvon uusiutuminen, tämän toteutumiseen tarvitaan hyvää pienoisravintotekijöiden tasapainoa. Pienoisravintotekijöitä ovat mm. hivenaineet, vitamiinit ja rasvahapot.
Ympäristöstä tulevat ja elimistön sisällä syntyvät myrkyt haittaavat ruoansulatuskanavan tilaa ja toimintakykyä. Ympäristöstä tulevista myrkyistä merkittävämpiä ovat ruoan lisäaineet, ruoka-aineyliherkkyyttä aiheuttavat yhdisteet, kemialliset lääkkeet ja ympäristömyrkyt. On huomioitava myös yksilölliset erot siitä mitkä ruoka-aineet kenellekin sopivat. Yhdelle parsakaali on terveyden lähde, toiselle se sama parsakaali voi ylläpitää hiljaista tulehdusta.
Kun suoliston pintasolukko ja nukka vaurioituvat, sisäsyntyiset ja ulkoa tulevat myrkyt voivat imeytyä väärille alueille. Tällöin puhutaan vuotavan suolen oireyhtymästä (leaky gut syndrome).
Monet yleisesti käytettävät lääkkeet kuten tulehduskipulääkkeet, antibiootit, sytostaatit eli solumyrkyt sekä alkoholi voivat lisätä suolen läpäisevyyttä. Myös monet muut haitat kuten tupakointi, ruoka-aineallergiat, dysbioosi (häiriintynyt suoliston mikrobiflooran tasapaino) ja jotkut tulehdukset tekevät samoin. Suolen läpäisevyys johtaa immuunipuolustuksen yliaktivoitumiseen, mikä puolestaan voi aiheuttaa allergioita, yliherkkyyksiä ja elimistön sisäsyntyisiä sairauksia, autoimmuunitauteja.
Ruoansulatuskanavaa haittaavia tekijöitä

• ruoan lisäaineet
• ruoka-aineyliherkkyyttä aiheuttavat yhdisteet
• kemialliset lääkkeet
• ympäristömyrkyt
• alkoholi
• tulehdukset
• tupakointi
• ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet
• häiriintynyt suoliston mikrobiflooran tasapaino eli dysbioosi.

Suoliston immuunijärjestelmä

Suolen sisällön koostumus: 1/3 ruoan imeytymätöntä materiaalia, 1/3 suolen limakalvoston kuolleita soluja, 1/3 suolen sisällä autonomisesti elävää pieneliöstöä eli bioosia.

Jotta estettäisiin ulostemassassa olevien myrkkyjen pääsy elimistön sisään, on suoliston limakalvon  oltava paitsi eheä ja suojattu, myös tehokkaasti toimiva. Suoliston immuunisolujen tulisi kyetä erottelemaan tauteja aiheuttavat mikrobit sellaisista, jotka ovat hyödyllisiä tai vaarattomia. Suolistossamme eläviä mikrobeita, joilla on osuutensa myös ruokamassan pilkkomisessa ja imeyttämisessä, on sisällämme käytännössä enemmän kuin omassa kehossamme on soluja. Siksi on hyvin tärkeä huolehtia että tuo mikrofloora koostuu niistä mikrobeista jotka ovat meille hyödyllisiä.
On arvioitu, että suurin osa ihmiskehon imukudoksesta sijaitsee ruoansulatuskanavan alueella. Suolisto tuottaa lähes 70 % elimistön puhdistuksessa tarvittavista vasta-aineista. Suolistofloora eli ns. hyvät bakteerit ehkäisevät suoliston ympäristön imukudoksen ja limakalvon vaurioita. Jos suolisto on vaurioitunut on hoitojärjestys varsin yksinkertainen:
  1. karsi ruokavaliosta haitalliset ruoka-aineet
  2. edistä suolistoflooran korjaantumista hyvillä ruoka-aineilla
  3. lisää ravintolisät jotka tukevat suolistoflooran tasapainotusta (entsyymit, liukenevat kuidut sekä eri maitohappobakteerikannat)
Happosalpaajat ja ruuansulatuselimistön toimintaa lamaavat lääkkeet eivät poista ongelmaa, et siis voi syödä lääkkeitä ja jatkaa entisellä ruokavaliolla ja elintavoilla odottaen paranevasi. Niin kauan kuin tulehdusta aiheuttavat tekijät ovat ruokavaliossa, niin kauan suoliston tila vain pahenee.
Jos haluat hahmottaa oman elimistösi tilaa, ja sitä olisiko aiheellista tehdä jotain ennenkuin on myöhäistä, tee kehon hyvinvoinnin kuntotesti tästä. Testin tekemiseen menee pari minuuttia ja saat tulokset lähipäivinä sähköpostiisi henkilökohtaisten toimintasuositusten kera.

Törmään hyvinvointivalmennettavissani aika ajoin gastriitista ja refluksista kärsiviin. Monen kohdalla ensimmäinen korjausliike on ruokavalion korjaaminen ja ruuansulatuskanavan hyvinvointia lisäävien ravintolisien lisääminen ruokavalioon. Näillä on hyvinvoinnin kannalta varsin suuri merkitys kummallakin.

Lievemmissä tapauksissa, varsinkin silloin jos närästys ja vatsan ärsytys on satunnainen ongelma, saattaa ongelmaan löytyä poikkeuksellisen yksinkertainen apu. Nukkuma-asennon tarkastelu saattaa jo auttaa asiaa. Ihmisen fysiologia noudattaa yleensä tiettyä kaavaa. Sydän sijaitsee useimmilla hieman rintalastan vasemmalla puolella, maksa löytyy puolestaan oikeasta kyljestä jne. Samalla tavoin ruuansulatuselimistön rakenne noudattaa tiettyä järjestystä ja sijaitsee tietyissä kohdin toisiinsa nähden. Tästä syystä varsinkin vuoteessa havaittavat refluksioireet voivat hyvinkin helpottaa ihan pelkästään asentoa tarkastelemalla.

Lääkärit neuvovat usein refluksipotilaita nostamaan sängyn päätypuolta hieman jalkopäätä ylemmäs. Tämä auttaa osaltaan siihen etteivät happamat nesteet virtaisi niin herkästi takaisin ruokatorveen. Vielä tätäkin paremmin auttava vinkki on tarkistella kummalla kyljellä nukkuu. Selällään ja vatsallaan nukkuvat kärsivät usein runsaista oireista, samoin useimmat oikealla kyljellä nukkuvista. Ongelma voi ratketa niinkin yksinkertaisesti kuin totuttautumalla nukkumaan vasemmalla kyljellä.
Alla oleva kuva selittää miksi tämä muutos voi vaikuttaa suuresti. (kuva tosin valehtelee vatsalaukun sijainnista, mutta idea selviää siitä).

Samaa nukkuma-asennon muutosta kannattaa kokeilla myös oksennustaudin kohdalla. Oksennustautiinkin helpotusta tuo myös kehon, tai varsinkin ruuansulatuselimistön emäksisöinti ja runsas maitohappobakteereiden nauttiminen. Tällöin keho pystyy tehokkaasti poistamaan ruuansulatuselimistöön päätyneet haitalliset bakteerit.
Jos pelkkä nukkumakyljen vaihto ei ongelmaasi auta, ota yhteys niin kartoitetaan mitä ruokavaliossa ja lisäravinteissa kannattaa muuttaa jotta voisit paremmin.