Terveys

Plasebo ja nosebo

Kuuntelin viikonloppuna muutaman mielenkiintoisen Ted-talk esityksen joiden aiheena oli itseparanemisen erilaiset mekanismit. Jokainen on varmasti kuullut muodossa jos toisessa viittauksia plasebo-efektiin.  Mitä sitten on

Plasebo ja nosebo

Kyse on saman asian kääntöpuolista. Yksinkertaisuudessaan plasebo tarkoittaa että jos uskot jonkun asian toimivan, se toimii ja paraneminen etenee. Nosebo puolestaan on negatiivinen vaikutus, jos uskot että jokin ei toimi, se ei myöskään toimi.

Harvardin yliopiston tutkimus

Harvardin yliopisto toteutti joitakin vuosia sitten tutkimuksen siitä kuinka suuri vaikutus mielellä on lääkeen tehoon. Erään leikkausoperaation jälkeen potilaat jaettiin kahteen ryhmään josta ensimmäinen osa sai normaalisti morfiinipohjaisen kipulääkkeen niin että hoitohenkilökunta kävi annostelemassa sen tippaan ja toinen puoli joukosta sai vastaavan annoksen niin että se oli valmiiksi annosteltu liuoksen joukkoon ja automaatti annosteli lääkeen potilaan tietämättä. Kun sitten selvitettiin kuinka hyvin he kokivat saaneensa helpotusta kipuun, oli näiden joille hoitaja kävi annostelemassa annoksen kokemus lääkkeen kivunlievityksestä huomattavasti suurempi (eli lääkkeen teho paljon parempi) kuin näillä, joille annostelu tuli heidän tietämättään. Lääke ei siis ollut ainoa tekijä joka vaikutti kivun lievitykseen.

Itsekorjausmekanismi

Tiedämme kaikki kuinka sisilisko kasvattaa uuden hännän, jos se on pudottanut edellisen voidakseen pelastua saalistajan kynsistä. Siinä on paras esimerkki itsekorjausjärjestelmästä. Meidän jokaisen soluihin ja geneettiseen karttaan on rakennettu vastaavat korjausjärjestelmät. Ihminen ei kasvata uudestaan puuttuvaa raajaa tai sisäelintä, mutta pienemmässä mittakaavassa elimistö uudistuu jatkuvasti. Suoliston pintasolukko uudistuu viikossa, maksa korjaa solunsa kuukausien kuluessa ja jopa aivot, joiden aikanaan luultiin olevan uudistumattomat, kykenevät palautumaan ennalleen kun rappeuman syy on jokin muu kuin fyysinen trauma. Iän myötä uudistumiskyky luonnollisesti hidastuu, mutta niin kauan kuin soluissa on toimintaa, niin kauan uudistumista tapahtuu.

Plasebon merkitys

Yksi varsin yleisesti käytetty hoitomenetelmä joka monasti luokitellaan plaseboksi on homeopatia. Omakohtaisesti käytän sitä ja koen saavani siitä apua. Akuuteissa tilanteissa, esim erottaessani tappelevat koirat ja saadessani suht pahat puremat omiin käsiini, en käyttänyt muuta särkylääkettä kuin Arnica Montana pillereitä. Ne riittivät antamaan hermopäätteille signaalin että kipuaistimusta ei tarvinnut välittää aivoille. Samoin olen huomannut kyseisen aineen toimivan välittömästi koirilla erilaisissa kipua aiheuttavissa tilanteissa. Samalla tavalla pienellä pillerillä on korkeanpaikan kammoisen paniikki tila saatu rauhoittumaan, lentopelkoisen lennosta suht miellyttävä kokemus ja stressitila laantumaan. Oleellista näissä ei ole ollut se, mitä ainetta kulloinkin on käytetty, vaan se että elimistölle on annettu hoitosignaali jolloin ns vikatila laukeaa.

Nosebon merkitys

Niin hullulta kuin se kuulostaakin, noseboon olen törmännyt lähinnä länsimaisen lääketieteen puolella. Lääkärit, ainakin suomalaiset lääkärit, on koulutettu siihen ettei potilaalle saa antaa turhaa toivoa. Omassa lähipiirissäni on muutamakin esimerkki tilanteista jossa lääkäri, sen sijaan että valaisi uskoa että tästä voi selvitä, sanoo suoraan ettei hän saa antaa turhaa toivoa, että kannattaa tässä varautua pahimpaan. Ensimmäisellä kerralla tähän törmätessäni potilas oli (onneksi) tiedottomassa tilassa, ja läsnä olevien omaisten tahtotila sellainen että tähän ei tämä matka pääty. Joten valoimme potilaaseen uskoa selviämisestä puhuen siitä itsestäänselvyytenä sairaalavuoteen äärellä ollessamme. Ja ihme tapahtui, potilas toipui. Reilu vuosikymmen myöhemmin sama ihminen kohtasi uuden hengenvaarallisen tilanteen kun elimistöstä löytyi syöpä. Mitä sanoo lääkäri? Ei tätä enää kannata lähteä hoitamaan, mitään ei ole tehtävissä.. Jälleen lähipiiri päätti että periksi ei anneta, otettiin tehokäyttöön vitamiinit ja tsempattiin että tästä voi vielä nousta. Vointi kääntyi pikkuhiljaa parempaan. No parin viikon päästä lääkäri totesikin että kokeillaan nyt sit kuitenkin solumyrkkyjä, jos vaikka saataisiin sittenkin syöpä kuriin tai pidennettyä elinaikaa. Lääkkeiden kanssa ei sitten missään tapauksessa saanut käyttää ravintolisiä, sillä ne voisivat estää lääkkeen vaikutuksen. Vointi romahti uudestaan, ja kerta toisensa jälkeen lääkityksestä huolimatta syöpä kasvoi kasvamistaan. Joka kerta muisti lääkäri kertoa kuinka hän ei usko tästä enää selvittävän.. Yhdeksän kuukauden kuluttua vietettiin hautajaiset.

Sanoilla on merkitys

Varsinkin silloin kun meille puhuu auktoriteetti johon luotamme, on sanoilla ja oletuksilla suuri merkitys. Jos lääkäri antaa suoraan ”kuolemantuomion” vaatii ihmiseltä itseltään suurta henkistä kapasiteettiä ja halua elää, että hän lähtee väittämään lääkärin olevan väärässä ja etsimään muita mahdollisia vaihtoehtoja selviämiselle. Jos lääkäri puolestaan sanoo että hoitopolku ei ole helppo, mutta tässä tehdään kaikki mahdollinen ja mahdotonkin sen eteen että potilas toipuu, on ennuste huomattavasti parempi kuin kuolemantuomion saaneella, vaikka lähtökohtainen tila ja sairauden agressiivisuus olisi kummassakin tapauksessa täysin sama.

Samoin jos vaihtoehtona on valita lääke jonka tehosta ei ole todellista näyttöä, mutta jonka kohdalla on tiedossa suuret haittavaikutukset jotka voivat heikentää potilaan vointia ylipäätään tai ravintolisät tai homeopatinen aine joiden kohdalla mahdollisesta tehosta ei myöskään ole täyttä varmuutta, mutta ainakin on tieto ettei haittavaikutuksia ole odotettavissa, niin miksi ei silloin kallistuta niiden keinojen puoleen jotka voisivat tukea kehon omaa korjausprosessia sen sijaan että varmasti heikentävät niitä esim tuhoamalla suoliston limakalvon aiheutten heikotuksen ja pahoinvoinnin jne?

Plasebo toimii vaikka tietäisi sen olevan plaseboa

Harvardissa on tutkittu myös tapauksia jossa potilas on tiennyt ”lääkkeen” olevan plaseboa, ja saaneen silti vastaavat hoitotulokset kuin varsinaista lääkettä saaneilla. Tämä ei toimi kaikissa sairauksissa, mutta varsin monessa kuitenkin. Samaan tapaan kuin urheilijan lihaksista voidaan mitata sähköimpulssit, jotka kertovat lihasaktivaatiosta vaikka varsinaista liikettä ei tapahdu, silloin kuin urheilija tekee mielikuvaharjoittelua, samalla tavoin plasebo-lääke voi aktivoida puolustusjärjestelmää ja korjausmekanismeja ilman haittavaikutuksia.

Hoidon tärkeys

Kun mennään muutama vuosisata taaksepäin, ei ollut lääkäreitä. Oli parantajia, shamaneja ja noitatohtoreita. Heidän käytössään oli perimätietona kulkenut tieto lääkekasveista joilla saatettiin aktivoida kehon paranemisprosesseja. Kaikkein oleellisin asia heidän hoidossaan oli kuitenkin se henkilökohtainen apu jota he potilaalle antoivat. Joko he kertoivat potilaalle yksityiskohtaisesti mitä kasveja tämän tuli kerätä ja syödä (ravintoneuvonta) korjatakseen pitkittyneen ongelman. Tai he olivat keränneet tarvittavat ainekset ja keittivät potilaalle sopivan mikstuuran jota tämän tuli sitten nauttia ohjeen mukaan. Läsnä oli kiinnostus toiseen ihmiseen ja halu auttaa. Potilas koki tulleensa autetuksi ja saattoi luottaa siihen että saamansa ohjeet olivat parhaan mahdollisen tietotaidon mukaisia ja niillä paranisi. Ja jos ei paranisi olisi luonto tarkoittanut että oli aika mennä..

Nykypäivänä lääkärillä on aikaa se vartti. Ei siinä ehditä kovin syvällisesti selvitellä taustoja miksi apua tarvitaan ja harvoin asiakkaalle tulee tunne että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Silloin kun käteni jäi koirien hampaisiin, kävin hakemassa antibioottikuurin kun haavat tulehtuivat. Siinä tilanteessa ei ollut paljoa taustoissa selvittelemistä, vaan kävelin huoneesta ulos reilussa viidessä minuutissa resepti kädessäni. Tiesin jo mennessäni että nyt tarvitaan antibootit ja aika kului vain siihen että lääkäri tarkasteli mikä lääkeaine oli fiksuin vaihtoehto tähän yhteyteen. Tilanne olisi ollut toinen jos kyseessä olisi ollut sairaus jossa oireita on ollut jo kauan ja niiden syistä ja seurauksista pitäisi saada selko. Olen elänyt sen kokemuksenkin oman pitkittyneen vatsakatarrin kanssa, kun neljä vuotta ravasin lääkärissä enkä kokenut tulevani kuulluksi tai ymmärretyksi kun vastauksena oli vain seuraillaan, syö näitä lääkkeitä ja tule takaisin jos ei mene ohi…

Tuosta omasta vatsakatarri kokemuksesta on parikymmentä vuotta aikaa. Nykypäivänä tahti on entistä kiireisempi ja sama liukuhihnamalli on levinnyt myös sairaaloihin ja vanhusten asumisyksiköihin yms. Ne paikat jossa ihmiset tarvitsisivat eniten sitä hoidon kokemusta, ei lääkkeitä, vaan sitä että joku hoivaa. Sielä siihen on vähiten aikaa nykypäivänä. Ehkä meidän olisi aina panostaa enemmän plaseboon ja läsnäoloon niin yleinen hyvinvointi paranisi merkittäväsi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s