Painonhallinnan 5 osa.

Olen viimeisen kahden vuoden aikana auttanut liki kahtasataa ihmistä jotka ovat yhdessä pudottaneet painoa yli 1000 kiloa. Määrä on melko huikea, varsinkin jos sen ajattelee 2000 voipakettina. Samalla voin kyllä huvittuneena todeta että Suomen meijeriteollisuus ainakin kiittää minua, sillä tänä ajanjaksona valmennettavani ovat syöneet ainakin tuon pari tuhatta voipaketillista.

Tässä vaiheessa on siis hyvä tehdä yhteenveto siitä mikä kaikki onkaan painon hallinnan kannalta oleellista ja huomioitavaa. Olen aiemmin kirjoittanut postaukset

  1. Hengitä
  2. Vesi vanhin voitehista!
  3. Syö oikeaa ruokaa
  4. Nuku!

Joten nyt on aika pureutua vielä yhteen merkittävään asiaan, eli siihen miten itsestäsi ajattelet ja puhut, eli mindsettiin.

Eräs viisas nainen on aikanaan sanonut:

If you think you can, you can. And if you think you can’t, you’re right.

Tämä kertoo hyvin yksinkertaisesti sen mitä painonhallinnassakin ajatuksemme merkitsevät. Olen hyvin monen kohdalla huomannut, että jos ennen puhdistuskuuria ja uuden elämäntavan aloittamista on jo valmiiksi se ajatus että kaikki on vaikeaa ja haastavaa, niin kuurista tulee juuri sellaista, vaikeaa ja haastavaa. Ne puolestaan jotka ovat alkujaan sillä asenteella, että nyt annetaan elämälle uusi alku, opetellaan ruokailutavat jolla voidaan hyvin ja opetellaan kuuntelemaan kehon merkkejä, heillä kuuri sujuu kuin tanssi ja päivät ovat iloisia yllätyksiä täynnä.

Näiden tapojen taustalla olen huomannut olevan vielä merkittävämpänä tekijänä ihmisen oman minäkuvan. Jos asenne itseä kohtaan on vähättelevä, moittiva ja sellainen ettei oikeastaan edes ansaitse hyvinvoivaa elämää. Niin voitte arvata millainen kärsimysnäytelmä on luvassa. Jos taas elämänasenne ja asenne itseen on realistinen ja itseä rakastava: ”Olen hyvä tällaisena, mutta tiedän että voisin olla vielä parempi”, niin ulkoinen muutos on todella nopea ja pysyvä.

Useiden valmennukseni läpi käyneiden kohdalla, olen myös huomannut, monen olevan sokeita omalle muutokselleen. Tästä syystä kehoitankin jokaista ottamaan itsestään ennen kuvan ja mittaamaan kehon ympärysmitat monesta kohtaa. Kun helposti tapahtuu se, että keho tiivistyy rasvan sulaessa, mutta vaaka ei otakaan suuria harppauksia. Silloin saattaa tuntua ettei mitään tapahdu, varsinkin jos kukaan ei huomauta kapenevista poskista tai ilmaantuneesta vyötärölinjasta. Eräs valmennettavani oli myös niin lukittunut peilikuvan muuttumattomuuteen, ettei hän nähnyt eroa kehossaan vaikka kilojakin oli kadonnut 25 ja vaatekoko kutistunut huimasti. Mutta niin vain lopulta saimme kaivettua aivoista sen kytkimen jolla minäkuva saatiin muuttumaan ja ymmärrys muutoksesta omaankin päänuppiin.

Muistan oman kuurini aikana tapahtuneen muutoksen:
Vaikka periaatteessa olenkin aina ollut tyytyväinen olemukseeni, niin silti olen aina myös tiennyt sen että kroppani voisi näyttää vielä paremmalta ja voisin voida vielä paremmin. Ennen kuuriani seisoin peilin edessä, katsoin farkkujen vyötärönauhan yli tursuavaa vararengasta ja poskiani jotka näyttivät ihan turhan pyöreiltä omaan silmääni. Otin itsestäni ennen kuvan, juuri niin ällöttävänä kuin omaan silmääni sillä hetkellä näytin ja siltä oloni myös tuntui. Turvonneelta ja lihavalta.

Sen jälkeen riisuin itseni alusvaatteisilleni ja tarkastelin peilikuvaani kriittisesti, mutta rakastaen: Pidän silmieni mallista ja isoäidiltäni perimästä pienestä ja sirosta nenästäni. Huuleni, vaikka ovatkin eriparia ja suuni vino, on kuitenkin yleensä hymyilevä ja virheistä huolimatta kaunismuotoinen.
Olkapääni olivat turhan luisut ja pienet, mutta pidin siitä kuinka solisluuni piirtyivät kuitenkin esiin. Rintani ovat aina olleet kohta josta olen ollut ylpeä, luoja kun on luonut niihin täytettä, mutta nyt iän myötä ne olivat alkaneet valitettavasti raskaina myös roikkua enemmän. Vaikka vatsani oli ylimääräisen massan ympäröimä, olivat kylkeni kuitenkin kapeat ja vyötärönympärykseni selkeästi lantiota pienempi. Lantio, reidet ja pakarat eivät herättäneet positiivisia ajatuksia, pakaroiden roikkuessa ja joka paikkaa peittävän selluliitin tehdessä pinnasta ällöttävän löllön, lantiokin oli levinnyt viime vuosina ihan huomaamatta. Ja polvista alaspäin jalkani olivat omat tylsät ”sukkapuikkojalat” eli vailla pohkeiden kaunismuotoisuutta, tasaisina, turvonneina pökkelöinä.
Löytyi siis paljon kohtia jotka kaipasivat korjausta, mutta löytyi myös monia kohtia joiden tiesin olevan kauniita ja joita rakastin, vaikka ne nyt olivat ylimääräisen rasvakerroksen alla.

Se muutos sitten. Koska kuuri pistää nesteet nopeasti liikkeelle, näkyy muutosta varsin nopeasti varsinkin silloin jos/kun ylimääräistä ei ole kymmeniä kiloja. Ensimmäisten päivien motivaattorina itselläni toimi vaaka joka hukkasi painoani parhaimmillaan yli kilon päivässä.

Kolmantena päivänä kuljin suihkusta tullessa alastomana kokovartalopeilin ohi ja jouduin palaamaan takaisin tarkastelemaan mitä peilistä näin. Höttölöllö kerros vartaloni ympäriltä oli kadonnut lähes täysin. Tuijotin lumoutuneena niin vatsastani erottuvia lihaksia (ei minulle mitään sixpackiä ollut ilmaantunut sentään), kuin varsinkin pohkeitani ja reiden ulkosyrjiä: Minulla oli jaloissa lihakset!!!
Kehossani oli entistä enemmän sellaista mitä rakastin ja jonka olemassaolosta olin kiitollinen.

Kun näin muutokset joita kehossani tapahtui, ihan vain sillä että söin terveellisesti neljä kertaa päivässä ja annoin keholleni sen kaipaamat vitamiinit, oli helppoa jatkaa uudella opitulla linjalla myös tiukan kuurin jälkeen.

Minä tein muutoksen kehooni rakkauden ja hyväksymisen kautta.  Tarkastelin ensin mistä pidin itsessäni ja mitä halusin entisestään korostaa. Sen jälkeen oli helppo hahmottaa mitä halusin muuttaa ja koska tavoite mihin halusin päästä oli selkeästi mielessä, oli helppo karsia pois ne asiat jotka estivät tuon tavoitteen saavuttamisen. Kun iloitsin jokaisesta muutoksesta jonka näin olevan kohti tavoitetta, toimi se motivaattorina jatkamiselle. Ja kun tiukan kuurin jälkeen esimerkiksi annoin mieliteolle periksi, ahmien suuren määrän suklaata (vaikkei se edes maistunut hyvältä), en sen jälkeen haukkunut tai moittinut itseäni, kuten tiedän monen tekevän sorruttuaan  herkkuihin. Marssin vain peilin eteen. Tarkastelin sokerin pöhöttämää naamaani peilistä ja totesin itselleni, että nyt tämä oli testattu ja huonoksi havaittu. Sen jälkeen oli taas helppo pitää muutaman päivän kehon puhdistus tiukan ruokavalion kanssa. Ja jälleen rakastin peilikuvaani enemmän, kun tuo turvotus ja ählö olo taas katosi.

Saadaksesi oikean mindsetin painonhallintaan:

  1. tarkastele itseäsi rakastavin silmin ja kerro itsellesi mihin olet itsessäni tyytyväinen
  2. mieti mitä haluat muuttuvan ja määrittele muutokselle tarkistuspiste josta tiedät kun se on saavutettu.
  3. muista kehua ja kannustaa itseäsi aina kun saavutat pienenkin edistyksen.
  4. ole armollinen itsellesi jos repsahdat. Tarkista onko tavoitteesi yhä sellainen mihin haluat päästä ja jatka repsahduksen jälkeen reippaasti kohti määränpäätä.
  5. rakastu itseesi uudestaan JOKA PÄIVÄ!
Ja jos tarvitset uskoa siihen että muutos on mahdollinen, käy katsomassa muutoskuvia ja pyydä tarvittaessa minut avuksesi.

Esitin tänään aamulla yrittäjien verkostoitumistilaisuudessa kysymyksen: ”Kuinka moni on täydellisen tyytyväinen peilikuvaansa?”

Noin kolmestakymmenestä paikalla olleesta alle kolmasosa nosti kätensä, ja näistä valtaosa oli miehiä. Harva on täydellisen tyytyväinen siihen miltä peilikuva näyttää. Monen mielessä pyörii ajatuksia siitä kuinka on niin väsyneen näköinen. Joku mieltää itsensä liian lihavaksi, toinen liian laihaksi. Joku näkee vain epäpuhtaan ihonsa ja joku harmittelee sitä että luoja on suonut suuren nenän tai pienet silmät.

Muistan kuinka itse nuorempana harmittelin ihoni epäpuhtauksia ja nyt kun mittari vääjäämättä raksuttaa viimeisiä hetkiä kolmannen vuosikymmenen puolella, on ihoon ilmaantuneet myös elämän jättämät merkit, nuo silmän ympäryksiä elävöittävät juonteet.  Eli jokaisella ikäryhmällä on toki omat murheet ihonsa kanssa.

Itse olen päättänyt etten antaudu vuosille ilman taistelua. Se lienee syy miksi olen perehtynyt terveelliseen ruokavalioon ja entistä huolellisemmin ihonhoidon ihmeisiin. Oma ihoni, vaikka herkkä onkin, ei varsinaisesti ole ollut ongelmaiho. Huomaan ihossani toki vuodenaikojen vaihtelut ja säädänkin omaa ihonhoito-ohjelmaani sen mukaan millainen vuodenaika on menossa. Talvella iho tarvitsee enemmän kosteutta ja suojaa, kesällä kaivataan enemmän kuorintaa ja virkistystä.

Moni tavan tallaaja kokee olevansa kuin liisa ihmemaassa seikkaillessaan tavaratalon kosmetiikkaosastolla. Merkkejä on miljoona ja jokaisessa lukemattomia purkkeja ja purnukoita. Kuinka ihmeessä niistä voi löytää omalle iholleen sopivimman tuotteen? Yleisesti ottaen voin todeta että harvoin löytääkään. Riippumatta siitä minkä sarjan tuotteilla ihoaan haluaa hoitaa, kannattaa panostaa sen verran aikaa ja vaivaa siihen että ”sovittaa” tuotteet iholle. Se että testaa tuotetta hieman kämmenselkään, se ei kerro sitä mitä kasvojen iho tuotteesta oikeasti tykkää. Eihän kasvojen ja kämmenselän iho ole samanlainen, ei edes saman värinen.

Pahin palvelus jonka ihollesi voit tehdä, on se että valitset yhden tuotteen sarjasta A, toisen sarjasta B ja kolmannen sarjasta C. Tämä on sama kuin ehdoin tahdoin haastaisit riitaa kohtalon kanssa. Pahimmillaan tuotteiden kesken voi syntyä erittäin paha kemiallinen reaktio, ja valitettavasti se on sitten sinun ihosi joka toimii tämän reaktion petrimaljana. Eli käytätpä mitä sarjaa hyvänsä, niin valitse samasta sarjasta sekä puhdistavat että kosteuttavat tuotteet. Vähintään nämä! Yleensä saat kaikkein parhaan lopputuloksen silloin kun meikkivoiteeseen asti mennään saman valmistajan tuotteella, sillä niissä on käytetty samoja raaka-aineita ja tuotteet on jo valmiiksi laboratoriossa testattu yhteensopivuuden kannalta.

Voit huoletta yhdistellä saman valmistajan eri ihotyypeille tarkoitettuja rinnakkaissarjoja, mutta jo siinä vaiheessa jos haluat sekoitella saman valmistajan kahta selkeästi erillistä ihonhoitosarjaa, kannattaa konsultoida asiantuntijan kanssa jotta saat varmuuden että tuotteet sopivat keskenään.

Jos et tiedä millainen ihotyyppisi on, on silloinkin helpointa pyytää ammattilaisen apua. Valitettavan moni suomalainen iho kun kärsii pintakuivuudesta ihan vain sen takia että hoitaa ihoaan omalle ihotyypille sopimattomilla tuotteilla. Helpoiten saat käsityksen oman ihosi tarpeista henkilökohtaisessa ihonhoitokonsultaatiossa. Ja jos hetkestä haluaa tehdä mukavan oppihetken, voit kerätä muutaman ystävän kasaan ja varata teille ihonhoitoluokan.

Ihonhoitoluokka sisältää aina ennakkoanalyysin jolla kartoitetaan ihon tarpeet. Millainen ihon tyyppi on, onko jotakin erityisiä ongelmakohtia joihin haluaisi saada apua ja mahdolliset toiveet siitä mitä haluaisi tietää ja oppia. Varsinainen ihonhoitoluokka kestää ryhmän koosta ja läpi käytävästä hoito-ohjelmasta riippuen tunnista kahteen. Sen aikana jokainen osallistuja saa testata omille kasvoilleen ohjatun ihonhoidon. Eli jokainen hoitaa oman ihonsa itse, juuri omalle ihotyypille räätälöidyllä hoito-ohjelmalla. Illan päätteeksi jokainen osallistuja saa vielä henkilökohtaisen konsultaation jonka aikana vielä tarkennetaan hoito-ohjeita ja varataan jälkiseuranta-aika ihon kunnon seuraamista ja mahdollisia erikoistuotteita ja/tai meikkiä varten. Luonnollisestikaan mitään ostopakkoa tai velvoitetta ei ole, eli jos olet täysin tyytyväinen olemassa olevaan hoito-ohjelmaasi, voit sitoumuksetta jatkaa sen käyttöä eikä sinun tarvitse ostaa turhia purkkeja kaappiin seisomaan.

Ihonhoitoluokka järjestetään yleensä ryhmän kasanneen henkilön kotona tai työpaikalla ja kiitoksena ”pöytävuokrasta” ryhmän kasaaja saa sitten jonkin emännänlahjan tai alennuslahjakortin oman ihonhoito-ohjelman hankintaan.

Jälkiseuranta-tapaamisessa tarkistetaan hoito-ohjelman toimivuus ja jos käytössä on käynyt ilmi ettei tuotekokonaisuus toimi kuten sen pitäisi omalle iholle toimia, voidaan hoito-ohjelmaa säätää, ja esimerkiksi kosteusvoiteen joka ei tunnu riittävän kosteuttavalta, sen voi vaihtaa sopivampaan kostumukseen (samassa hintaluokassa) ilman erillistä korvausta. Toki jos halutaan voide sitten vaihtaakin eri hintaluokan tuotteeseen, silloin tuotteiden hinnan erotus luonnollisesti veloitetaan.

Kun tiedät millainen ihosi on, kuinka sitä kannattaa hoitaa ja käytössäsi on omalle ihotyypillsi sopivimmat tuotteet, tulet varmasti huomaamaan kuinka paljon enemmän rakastatkaan omaa peilikuvaasi. Joten, järjestetäänkö ihonhoitoluokka? Voit jättää yhteydenottopyynnön oikean reunan lomakkeella tai ottaa yhteyttä nettisivuiltani löytyvien yhteystietojen kautta.

Tässä eräänä päivänä silmäilin ”puolella silmällä” televisiota samalla kun puuhailin jotakin muuta. Katseeni kiinnittyi TV-ruudulla näkyviin kasvoihin. Nykyaikana televisiokuva on jopa epämiellyttävän tarkka. Varsinkin silloin jos teräväpiirtoruudun täyttää selkeästi vahvasti laiminlyöty näyttelijän iho.

Muistan millaista tuskaa koin maskeerauskoulun opiskelujen aikaan kaupungilla liikkuessa. Kun juuri olimme opetelleet tunnilla oikean meikkivoiteen värisävyn valintaa ja sitä kuinka värin tuli huomaamatta häipyä leukaluun alle, sulautuen oman ihon väriin. Kun silmä oli harjaantunut etsimään sitä oikeaa sävyä, voitte kuvitella miten sain taistella itseni kanssa etten rynnännyt kadulla kertomaan jokaiselle väärän meikkivoiteen värin valinneelle voivani auttaa.. Muistan pahimmillaan istuneeni koko ratikkamatkan Stockan edestä Munkkiniemeen tuijottaen erään naisen leukaperiä, kun meikkivoide oli selkeästi oranssi ja voide oli levitetty kuin ”naamari” niin että hailun valkea talvi-ihonsa näkyi sitten leukaluun kohdalta, vaikka kaulan alue oli sitten kiedottu kaulahuiviin. Veikkaan että valkoisen kaulan kanssa kokonaisuus olisi näyttänyt kuin Linnanmäen hupikojusta voitetulta appelsiinitikkarilta..

Onneksi, täytyy todeta, näiden 20 vuoden aikana, jonka olen kosmetiikka-alalla ollut, on ihmisten tietämys oikean meikkivoiteen valinnasta parantunut huomattavasti. Nykyään nämä ”naamarit” ovat onneksi jo todella harvinaista vähemmistöä.

Saman tuskan kävin läpi siinä vaiheessa kun kiinnitin omassa elämässä huomiota ruokavalioon, ravintolisiin ja liikuntaan. Ja nyt valmistuttuani CellReset® valmentajaksi, tuntuu että näen ympärilläni vain ihmisiä jotka kipeästi kaipaisivat kuuria, kuka painonhallinnan, kuka terveyden parantamisen ja kuka hormoonitoiminnan ja mielialojen heilahteluiden korjaamiseksi.

Minut on aikanaan kasvatettu ”kiltin tytön-syndroomaan”. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka näen ympärilläni näitä epäkohtia, olen liian kohtelias ja diplomaattinen mennäkseni sanomaan silminnähden palveluitani kaipaavalle, että minulla voisi olla ratkaisu hänen tarpeisiinsa. Varsinkin jos kyseinen ihminen ei ole osoittanut sen asian olevan hänelle ongelma. Jos kyseinen ihminen on tyytyväinen ihoonsa, meikkiinsä, painoonsa tai terveyteensä, mikä oikeus minulla olisi mennä tekemään siitä hänelle ongelma huomauttamalla asiasta??!

Toisaalta tiedän että on niitä ihmisiä joille joku on tullut suoraan sanomaan huomionsa ja kertonut siihen löytyvän ratkaisun. Nämä ihmiset ovat sitten saattaneet tarttua mahdollisuuteen ja saaneet elämänlaatunsa paremmaksi. Ehkä useimmilla siis on tiedostettu ongelma, mutta koska he eivät osaa etsiä siihen apua ja ratkaisua, jää asia ennalleen siihen asti kunnes siitä todellakin muodostuu häiritsevä ongelma.

Joten, kun näen tuon televisiossa huomioni kiinnittäneen näyttelijättären seuraavan kerran, käyn nykäisemässä hihasta ja kerron huomioni ja sen että minulta löytyy hänen veltolle ja väsyneelle iholleen myös apu. Ehkä julkiset kasvot, jotka työkseen ovat esillä medioissa, ovat vastaanottavaisemmat suoralle kritiikille kuin tavallinen kadun tallaaja.. Joten, jos joskus tulen sanomaan sinulle ihostasi, meikitäsi tai kiloistasi, en tee sitä ilkeyttäni, vaan koska tiedän että voit minua kuuntelemalla jatkossa rakastaa omaa peilikuvaasi enemmän. Ja jos kaipaat apua jonkun näistä osa-alueista kanssa, älä epäröi pyytää apuani.

Moni haaveilee elämänsä parantamisesta. Osa haikailee lottovoittoa voidakseen muuttaa elämänsä suunnan, toinen odottaa prinssiä valkealla ratsulla.. Tosiasia kuitenkin on se että riippumatta siitä missä elämän vaiheessa olemme, missä olosuhteissa elämme, meillä kaikilla on mahdollisuus saada sellainen elämä kuin haluamme. Muutos ei yleensä tapahdu yhdessä yössä. Hyvää haltiatarta taikasauvoineen emme kohtaa arkielämässä ja lottovoitto osuu keskimäärin vain muutamalle viikottain, joten kuinka tämä muutos on mahdollinen?

Useimmat tietävät itämaisten uskontojen zen-käsityksen. Kaiken tavoitteena on tasapaino ja mielenrauha. Siksi ei ole ihme että hyvän elämän mahdollisuuden aivan jokaisen käsien ulottuville tuova Kaizen sisältää tasapainon ja mielenrauhan. Tämä malli ei ole meille Suomalaisillekaan täysin tuntematon. Curt Lindström käytti samaa menetelmää luotsatessaan Suomen kultaan jääkiekon MM-kisoissa 1995. Merkkipaalu jonka lähes kaikki muistavat. Curren metodi oli tuolloin ”lite bättre”, eli vähän paremmin. Maajoukkuetta kasatessa ja treenatessa ei Curre suinkaan julistanut että tässä olisi joukkue joka tulisi voittamaan mestaruuden. Ei, vaan töitä tehtiin ajatuksella että tänään ollaan hitusen parempia kuin eilen. Ja kun samalla kaavalla edettiin koko treenikausi oli lopputulos ikimuistoinen.

Kaizen periaate

Nämä periaatteet on havaittu toimiviksi kaikilla elämän osa-alueilla. Nämä viisi pientä askelta auttavat sinua luomaan itsellesi elämän jollaista haluat elää. Jos koet kaipaavasi apua päästäksesi liikkeelle kohti tavoitetta, voit ottaa yhteyttä sivupalkista löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta. Järjestän aiheesta workshoppeja ja otan mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisia kaizen-valmennettavia. Näillä ohjeilla pääset kuitenkin omin voimin jo liikkeelle.

Seiri -Tyhjennä

Etkö löydä etsimääsi? Hukutko tavaraan?
Sitouta itsesi Seiriin ja hankkiudu eroon turhasta tavarasta. Päästä irti kaikesta siitä mitä et enää tarvitse, halua tai rakasta. Tee tilaa uusille asioille.Muuta itsellesi tarpeeton rahaksi myymällä ne kirpputorilla tai päästä itsesi tavaran painolastista lahjoittamalla ne hyväntekeväisyyteen.

Voit myös ajatella Seirin mielesi tilan vapauttamisena. Mielen tyhjentäminen, keskittyminen ja meditointi ovat hyviä päivittäisiä harjoitteita jotka lisäävät mielenrauhaa ja uudistumista.
Kun olet tyhjentänyt tilan ja mielen, näet asiat ja tilanteet selkeämmin, liikut ja hengität vapaammin.

Seiton – Järjestä

Järjestä! Pistä elämäsi ja tilasi järjestykseen. Jokaiselle tavaralle tulee olla oma paikkansa, ja kaiken oltava paikallaan. Tiedät mitä omistat, tiedät tavaroiden ja asioiden tarkoituksen ja sen mistä ne löydät tarvitessasi.
Ajattele – ei enää hukattua aikaa tavaroita etsiessä!
.
Seiton voidaan tehdä portaittain. Järjestyksesi muotoutuu sen mukaisesti mitä haluat tehdä ja saavuttaa, joten älä yritä järjestää kaikkea ennenkuin olet täysin selvillä suunnastasi ja tavoitteistasi. Keskity ensin perusasioihin.

Seiso – Säteilevän selkeä

Seiso rakentaa henkeä, ylpeyttä ja yhteyttä tilasi ja itsesi välille. Keskity siihen miltä näytät ja miltä sinusta tuntuu – omalla tyylilläsi.
Kuinka se toimii kohdallasi – saatko niitä tuloksia joita haluat?
Seison noudattaminen lisää itseluottamusta, -tuntemusta ja sen näkemistä kuinka vaikutat ihmisiin ympärilläsi.
Leikittele tyylilläsi ja olemuksellasi kunnes näet niitä tuloksia joita haluat.

Sieketsu – Standardisoi

Sieketsu askel asettaa standardit niin selkeydelle kuin siisteydelle niin ympäristösi kuin mielesi osalta. Kun odotukset oletusarvoisesti ovat korkeat luo se toiminnalle automaattisesti kehittyvän ja toimintaa seuraavan mallin. Seuraa tuloksia joita saat ja hienosäädä toimintaasi sen mukaisesti etenetkö suuntaan johon haluat.

Shitsuku – Itsekuri

Saavutat Shitsukun seurauksena niistä toimintatapojen muutoksista joita motivoituneena teet. Itsekuri ja sitoutuminen noudattamaan 5S:n kaizen-periaatteita on pohjimmiltaan juuri se mitä shitsuku on. Ota hieman aikaa itsellesi ja mieti mitä olet saavuttanut. Anna sille aikaa upota mieleesi.
Ja NYT, mieti mitä seuraavaksi?

Parhaimmat tulokset saavutetaan noudattamalla kaizen-periaatteita päivittäin.

Seiri, Seiton, Seiso, Sieketsu ja Shitsuku, 5S:n KaiZen periaate jota noudattamalla voit poistaa ajantuhlauksen ja muuttaa elämäsi sellaiseksi kuin haluat: Tuottavammaksi ja tyydyttävämmäksi monin tavoin. Kuinka mahtava lahja tämä onkaan!
Tarkastele kehittymistäsi ja keskity läsnä olevaan hetkeen tiedostaaksesi mikä toimii, mikä rakentaa sinua ja vahvuuksiasi, mikä luo itsevarmuutta ja mikä on se mitä eniten haluat.

Kesän aikana uutiset ovat jälleen olleet pullollaan tietoja lomautuksista, irtisanomisista ja YT-neuvotteluista. Itse sain aikanaan elämässä muutoksen parempaan juuri yrityksen YT-neuvotteluiden aikaan. En jäänyt miettimään irtisanotaanko minut vai ei, vaan mietin mitä elämässä halusin ja marssin sitten esimiehen luo kertomaan että olen enemmän kuin vapaaehtoinen irtisanottavaksi. Tuolloin itse näin mahdollisuuden siinä että saatoin kokeilla siipiäni, testata toimiko ideani. Ja samalla tiesin että jos tilanne menee mahdottomaksi, pääsisin kyllä koska tahansa työttömyyskortistoon. Mutta miksi jäädä odottamaan sitä??

Kun elämä heittää kohdalle jotakin haastavaa: työpaikanmenetyksen, eron, sairastumisen jne, on se meille aina mahdollisuus valita haluammeko olla uhreja vai ottaa vastuun omasta elämästä. Uhrin aseman valitseva löytää syyllisen ulkopuoleltaan: huono taloustilanne, tyhmä esimies, huonot geenit. Syyllinen on aina joku muu. Uhrin elämä on rankkaa, mutta samalla helppoa. Hän voi tiputtaa hanskat siihen ja kertoa ettei tästä mitään tule kuitenkaan. Ei kannata yrittää mitään, ei ainakaan kokeilla siipiään yrittäjänä sillä senhän kaikki tietävät ettei suomessa yrittäminen kannata. Ei parane ottaa sitä riskiä että joutuu olemaan muutaman viikon työkkärin karanteenissa jos homma ei otakaan tuulta siipien alle. Parempi on jäädä odottamaan jos joku sittenkin kantaisi kultatarjottimella sen työpaikan jossa maksetaan huippupalkkaa siitä että vaivautuu saapumaan työpaikalle. Ja jos sekään ei satu sinä päivänä kiinnostamaan niin ainahan sitä voi hakea sairaslomatodistuksen ja jäädä päiväksi tuijottamaan televisiota..

Onneksi tämä maa ei ole täynnä niitä jotka valitsevat uhrin osan. Jos olisi ei meillä olisi palveluita. Jos jokainen odottaisi saavansa työpaikan ja palkan siitä että näyttää naamansa työpaikalla, ei silloin olisi oikeasti kenelläkään työpaikkaa. Jonkun on otettava se riski ja alettava yrittää. Jonkun on uskallettava poistua turvavyöhykkeeltä jotta muillekin saadaan töitä.

Yrittäjyys ei ole suuri mörkö. Itsestään vastuun ottaminen ei ole paha asia. Pahin mitä voi tapahtua on se että yrittää ja toteaa ettei minusta ole tähän. Silloin se on kokeiltu. Ja jos kokeilun on tehnyt tosissaan, noudattaen niiden ohjeita jotka ovat jo sen tien kulkeneet. Jos tosissaan on tehnyt kaikkensa sen sijaan että istuu kotona murjottamassa ettei tästä mitään tule, silloin voi tyytyväisin mielin todeta ettei yrittäjyys ollut minua varten. Mutta.. Mutta entäs jos sen tekee tosissaan ja huomaakin onnistuvansa? Entäs jos huomaakin ympärillä olevien ihmisten ihastuvan tuotteisiin? Entä jos huomaa itse päivä päivältä kasvavansa yrittäjyyteen, oppivansa uutta, pääsevänsä eroon niistä elämää ja arkea rajoittavista piirteistä itsessään??

Ihminen ei ole muuttumaton. Toiset meistä ovat luonnostaan avoimia ja sosiaalisia, toiset joutuvat opettelemaan sitä. Toiset meistä osaavat lukea kanssaihmisen tunneälyä ja toiset potkivat varpaita kiviin ja lyövät päätä seinään melkoisen monta kertaa ennenkuin oppivat kanssakäymisen muiden kanssa.
Monet niistä jotka tuntevat minut nykyään pitävät minua varmaankin melkoisen avoimena, sosiaalisena ja hyvin ihmisten kanssa toimeen tulevana. Niin uskoisin nykyään olevanikin. Mutta silloin joskus, urani alussa, olin ujo, hiljainen ja erittäin huonolla itsetunnolla varustettu. Jos minä olen voinut näiden vuosien myötä muuttua, kuka tahansa voi.

Minä en halunnut jäädä uhriksi vaan mielummin päätän itse omasta elämästäni. Miten sen elän ja millaisia tuloksia saan aikaan. Haluaako joku muu kokeilla miten Hopeasiivet kantaa? Heart of Silver Wings-tiimissä on vielä tilaa. Kerron mieluusti miten otat ensimmäisen askeleen…

Meille on vuosia korostettu kuinka tärkeintä ihmisessä on sisäinen kauneus. Vanhat suomalaiset sananlaskutkin puhuvat sisäisen ja luonnollisen kauneuden puolesta kuten sanonta ”rumat vaatteilla koreilee” esimerkiksi sanoo.
Muistan omassa lapsuudessa ja nuoruudessani kuinka varsinkin maaseudulla puhuttiin hiukan supisten niistä ”huonoista naisista” joiden olemus oli meikattu ja laitettu. Kaupunkilaisserkkujen vierailu maaseudulla kulminoitui aina tällätyn ja maalatun olemuksen paheksuntaan paikallisväestön puheissa. Silti minä, pieni ujo maalaistyttö, katselin ihaillen noita maailmannaisia koreine vaatteineen ja huoliteltuine meikkeineen. He edustivat minulle jotain sellaista maailmaa joka oli tuolla jossain, kaukana omasta todellisuudestani…Työskentelen ihonhoidon ja kosmetiikan parissa. Lapsuuden kaukaisesta haaveesta on muodostunut ammattini. Olen ehkä nykypäivänä itse yksi niistä meikatuista, huolitelluista, korkeakorkoisista naisita jota joku toinen pikkutyttö voi katsella ihastellen.

Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa kauneutta ja sen tavoittelua pidetään jotenkin vääränä? Miksi korostetaan sisäistä kauneutta kun kuitenkin useimpien kohdalla se sisäinen kauneus on ihan yhtä kateissa ulkoisen kauneuden kanssa. Törmään säännöllisesti naisiin joiden itsetunto on tavalla tai toisella poljettu lattian rakoon ja vaikka itse näen sen että pieni kohennus ulkomuotoon kohentaisi varmasti itsetuntoakin, niin he haluavat kynsin hampain takertua siihen omaan harmaavarpusmaiseen olemukseensa. Ei haluta herättää huomiota, ei ottaa sitä riskiä että näyttäisi jotenkin paremmalta kuin naapuri.. Ehkä siksi että harmaavarpunen ei ärsytä, eikä saa naapuria hyökkäämään ilkein sanoin kimppuun. Ja vaikka sanoinkin kohtaavani naisia, tiedän miesten keskuudessa olevan aivan saman ongelman.

Mistä tälle kansalle saataisiin itsetuntoa? Tavoitteeni on muuttaa tämä maa kauniimmaksi ja paremmin voivaksi kasvot kerrallaan. Rakastan työtäni, sillä mikä voisi olla palkitsevampaa kuin nähdä harmaavarpusesta kuoriutuvan onnellisesti hymyilevä, peilikuvastaan pitävä kaunis nainen. Jokaisella tulisi mielestäni olla oikeus korostaa parhaita puoliaan. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus näyttää mahdollisimman hyvältä. Ei muiden vuoksi, vaan ihan itsensä takia. Kun pitää peilikuvastaan voi sille hymyillä ja se hymyilee takaisin. Kun peilin ääreltä poistuu hymyillen, hymyilee yleensä se seuraavakin vastaan tuleva ihminen ja ilo on jo kaksinkertainen.