Monet tuntemani ihmiset ovat bakteerikammoisia. Pienten lasten äidit muistuttavat lapsukaisiaan siitä ettei asioita saa laittaa suuhun, kun ei tiedä mitä bakteereita niissä on. Kädet pitää muistaa pestä aina ulkoa tullessa, ja ennen ruokailua, sillä käsissähän kulkeutuu julmettu määrä bakteereita…
Tottahan nuo lausahdukset ovat, mutta meissä jokaisessa on ja kuuluukin olla bakteereita. Aikuisen ihmisen suoliston bakteeristo painaa noin 1,5 kg. Ja jokaisella noista suoliston tuhansista eri bakteerilajeista on oma tehtävänsä: yksi estää munuaiskivien muodostumista, toinen tuottaa terveyttä edistäviä yhdisteitä, kolmas vaimentaa immuniteettiä.
Vielä noin 80% suoliston bakteerilajeista on yhä tuntemattomia tutkijoillekin. Tiedossa on kuitenkin, että bakteeristo vaikuttaa monien sairauksien, kuten allergioiden, lihavuuden, metabolisen oireyhtymän, tyyppien I ja II diabeteksen, keliakian, Crohnin taudin, haavaisen paksunsuolen tulehduksen, autismin, unettomuuden, MS-taudin ja suoliston syöpien syntymiseen.
Jossain vaiheessa bakteeristoa pidettiin läpensä pahana ja sairastuessa jopa syytetiin elimistön bakteereita. On sanottu, että antibiottien käyttöönotto on lisännyt elinajan odotetta jopa 10 vuotta. Toki antibiootit pelastavat monelta sairaudelta johon ennen aikaan menehdyttiin. Kuitenkin kaikki antibioottien käyttö lisää antibiooteille vastustuskykyisten, eli resistenttien, bakteerien määrää ”luonnonvalinnan” perusteella. Herkät bakteerit kuolevat pois ja resistentit jäävät jäljelle. Nykypäivänä bakteerien resistentti on laajentunut jo terveydenhuoltoa uhkaaviin mittoihin.
Suomessa käytetään vuosittain noin 4 miljoonaa antibioottikuuria ja niiden käyttö painottuu lapsiin, jotka sairastavat paljon. Lapsena sairastettu korvatulehduskierre lukuisine antibioottikuureineen voi olla syyllinen aikuisenkin vatsavaivoihin. Siksi kannattaa kaikissa ikävaiheissa miettiä ihmistä kokonaisuutena ja hoitaa tätä kokonaisuutta sen sijaan että tuijotetaan yhtä yksittäistä sairautta tai sairauden oiretta, kun mietitään hoitotoimenpiteitä. Hyvin usein saadaan paremmat tulokset kun pelkän antibioottikuurin sijaan flunssat/korvatulehdukset yms arkipäivän sairaudet hoidetaan levolla ja vastustuskykyä lisäävällä ruokavaliollisella hoidolla sisältäen mm maitohappobakteerit suojaamaan suoliston bakteerikantaa, vitamiinit jotka tehostavat kehon omaa immuunipuolustusta ja mikä todellakin tärkeintä, levolla joka antaa elimistön käyttää voimavarat sinne missä niitä kulloinkin tarvitaan, eli pöpöjen nujertamiseen.
 Nyt kun flunssakausi jyllää pahimmillaan, kannattaa miettiä ennaltaehkäisyä, ennenkuin se pöpö iskee kimppuun. Ennaltaehkäisynä toimii hyvin normaali käsien pesu vedellä ja saippualla. En siis suosittele käsidesejä tai muita antibakteriaalisia tuotteita, kuin korkeintaan käytettäväksi sairaalaympäristössä tai esimerkiksi työpaikalla jossa vuorotyön takia samaa työpistettä käyttää useampi ihminen eri vuorokauden aikoihin. Ja silloinkin desinfiointi tulisi suuntautua ensisijaisesti käytettäviin laitteisiin, ei ihmisiin.
Toinen hyvä ehkäisy on halaus. Tutkimukset ovat osoittaneet että flunssa tarttuu helpommin kätellessä kuin halatessa, joten: Halatkaa toisianne!
Ja kolmantena, halutessasi ehkäistä sairastumiset, huolehdi siitä että elimistöllä on käytettävissä tarvittavat vitamiinit, mineraalit ja hivenaineet. Syö monipuolista ravitsevaa ruokaa, huolehdi riittävästä nesteytyksestä ja vältä niitä ruoka-aineita joiden tiedät heikentävän immuunipuolustustasi.
Jos kaipaat yksinkertaisen ratkaisun immuunipuolustuksen parantamiseen, suosittelen tutustumaan tähän soluenergiaa antavaan settiin, se antaa vitamiinit ja mineraalit tasapainoisessa suhteessa toisiinsa nähden ja on helposti nautittavissa, yksi juoma aamulla toinen illalla ja immuunipuolustuksesi kiittää.

Syömäsi lääkkeet voivat vaikuttaa kehosi metylaation onnistumiseen!

Metylaatio on soluissasi tapahtuva prosessi missä molekyyli antaa tai ottaa metyyliryhmän (CH3). Metylaatio vaikuttaa mm. epigenetiikkaan (eli DNAn ilmentymisen muutoksiin), aivojen välittäjäaineiden valmistukseen ja hormoneihin.
Metyyliryhmät liittyvät useisiin elimistön synteeseihin, kaikkeen kehon korjaamiseen ja rakentamiseen. Metylaatio tapahtuu elimistössä noin miljardi kertaa sekunnissa. Metylaatio pitää mm. aivot terävinä.

Metylaatiokierto on maksan II vaiheen pääasiallinen toksiinien poistoreitti, jossa vaikeasti tunnistettavat ja huonosti veteen liukenevat tai kokonaan liukenemattomat aineet muutetaan vesiliukoiseen muotoon, jotta ne voidaan poistaa helposti. Metylaatiossa poistettaviin yhdisteisiin lisätään metyyliryhmä (CH3), jonka jälkeen suuremmat molekyylit voidaan poistaa sapen ja pienemmät munuaisten kautta virtsan mukana.

Huonon metylaation oireita ovat mm. hermosärky, puutuminen tai pistely, krooninen väsymys, ahdistuneisuus, unettomuus, masennus, mielialan vaihtelut, kohdunkaulan dysplasia, keskenmeno, ”aivosumu”, heikkous ja paljon allergioita.

Kun pyritään korjaamaan jotakin elimistön epätasapainoa, määrätään nykypäivänä herkästi lääkkeitä tämän korjausliikkeen aikaansaamiseksi. Valitettavasti moni näistä lääkkeistä häiritsee metylaatiota:

Kolestrolilääke kolestyramiini (Questran) joka vaikuttaa sitoutumalla sappihappoon ja syntynyt liukenematon yhdiste erittyy ulosteeseen. Lääke voi ”ryöstää” folaattia ja rasvaliukoisia vitamiineja, kuten D-vitamiinia, A, E ja K. Muista, jos ei ole folaattia, ei ole metylaatiota!

Estrogeenia sisältävät hormonilääkkeet tai ehkäisypillerit kuluttavat magnesiumia, B6 ja B2 (riboflaviini); tämä asia tauottaa metylaatiota. Jos olo tuntuu masentavalta ja syöt esim. e-pillereitä, niin masentuneisuutesi voi johtua siitä, ettei metylaatio toimi hyvin.

Protonipumpun estäjät (Nexium, Somac, Losec ja muut). Nämä lääkkeet ehkäisevät suolahapon erityksen ja samalla heikentävät mm. magnesiumin ja B-vitamiinien imeytymistä ja määrää elimistössä. Seurauksena on se ettei elimistö yksinkertaisesti voi suorittaa metylaatiota ilman riittävää ravintoaineiden määrää!

Antibiootit kuten amoksisilliini, sulfametoksatsoli, doksisykliini ja kymmenet muut tappavat suoliston mikrobiston. Ilman hyvää suolistoflooraa, ei kehosi voi tuottaa B12:ta (methylcobalamin). Et voi myöskään aktivoida riboflaviinia tai folaattia ja taas metylaatio on estetty.

Ibuprofeeni ” ryöstää” folaatin, joten se estää metylaatiota suoraan varastamalla folaattia.

Verenpaine pillerit kuin ACE: n estäjät (enalapriili, lisinopriili, jne) aiheuttavat lisääntynyttä sinkin poistumista elimistöstä. Tarvitset siis lisää sinkkiä jotta metylaatio onnistuu.

Metylaatiota voi tukea ruokavaliolla lisäämällä metyyliryhmiä sisältäviä ruokia ja glutationia lisääviä rohdoksia sekä tarvittaessa käyttämällä sopivia ravintolisiä esim. B-vitamiineja ja probiootteja.

Metyyliryhmien luovuttajia ovat ainakin vitamiinit B2, B6, B12 (metyylikobalamiini), B9 (metyylifolaatti) ja betaiini (trimetyyliglysiini). Lisäksi B3- ja B5 vitamiineja, kurkumaa, teaniinia ja MSM:ää (metyylisulfonyylimetaani eli orgaaninen rikki) pidetään metyyliryhmien luovuttajina. Voit lisätä, jos et ole yliherkkä, esimerkiksi päivittäiseen ruokavalioosi luomukurkumaa mausteena mustapippurin kanssa jne.

Glutationia lisääviä ravintolisiä ovat mm. alfalipoiinihappo, maarianohdake ja schisandra chinensis.
Foolihappoa ei esiinny luonnossa, vaan se on oksidoitunut synteettinen yhdiste, jonka metylaatioon vaadittavaa entsyymiä on ihmisellä hyvin vähän. Siksi synteettinen foolihappo metaboloituu liian hitaasti ja kertyy elimistöön epäluonnollisen korkeina määrinä (UMFA unmetabolised folic acid). Jos käytät foolihappoa niin käytä siis folaatti-muotoja ja mieluiten metyylifolaattimuotoa metylaation tukemiseen. Parhaiten elimistösi hyödyntää vihreistä kasviksista saamansa folaatit, huolehdi siis että syöt monipuolisesti ja jokaisella aterialla tuoreita vihreitä kasviksia saadaksesi sekä folaatin että sen hyödyntämiseen tarvittavat C-vitamiinin, raudan ja sinkin.

Kannattaa muistaa että annetut vitamiinisuositukset, paljonko päivittäin tulisi mitäkin vitamiinia saada, on määritetty TERVEEN ihmisen tarpeiden mukaan, eli silloin kun keho toimii optimaalisesti. Sairaudet, stressi, huonot ruokailutottumukset, raskaus, runsas liikunta ja kuten mainittua erilaiset lääkitykset vaikuttavat tarpeen kasvuun. Joten älä lääkitse itseäsi sairaaksi, vaan huolehdi tarvittavien vitamiinien, mineraalien ja hivenaineiden riittävästä saannista myös suuremman tarpeen aikana saavuttaaksesi ja säilyttääksesi elimistösi tasapainoisen tilan.

Lisätietoa lääkkeistä ja metylaatiosta voit lukea täältä.

Me suomalaiset sanomme yleensä ”terveydeksi!” kun joku aivastaa. Englanninkielisissä maissa toivotetaan aivastuksen jälkeen siunausta. Jäin miettimään miksi näin oli. Kukaanhan ei halunnut sairastua, joten kai terveyden toivottaminen oli luontevaa, jopa silloin kun tiesimme toisen tilan olevan jo ”menetetty”. Ehkä suomalainen vain halusi silloin sitten suojata itsensä tuolla ”loitsulla”.

Nyt kun syksy on saapunut flunssa- ja vatsatauti-kausineen, pääsee tuota toivotusta hokemaan varsin usein. Perheet joissa on pieniä lapsia tapaavat nämä tutut syksyn airuet vielä lapsettomia nopeammin, sillä yleensä päiväkodit ja koulut kierrättävät pöpöt nopeammin kuin työelämä.

Sekä flunssa että vatsatauti on varsin helppo välttää yksinkertaisilla perusasioilla: Huolehdi hyvästä käsihygieniasta ja siitä että elimistösi on vastustuskykyinen.

Käsihygienia ei tarkoita sitä että pitäisi yltiöpäisesti läträtä käsidesin kanssa, vaan sitä että kädet pesee ennen ruokailua, wc-käynnin jälkeen ja aina saapuessaan ulkomaailmasta sisätiloihin. En todellakaan suosittele jokin aika sitten suuresti markkinoituja antibakteerisia käsisaippuoita, sillä jos elimistön totuttaa liian steriiliin ympäristöön, silloin on vaarana että elimistö ei enää edes tunnista bakteereita, ja laskee viimeisenkin puolustuksen. Toki sille käsidesi-pullolle on paikkansa pahimman vatsatautiepidemian aikaan ja ymmärrän hyvin miksi esimerkiksi sairaaloiden ja vanhustentalojen käytävillä on seinään kiinnitettynä desinfiointiainepullot, silloin kun on ympäristössä jossa on suurempi riski bakteerien leviämiselle, silloin on hyvä toki desinfiointia käyttääkin.

Käsihygieniaa vielä oleellisempikin on elimistön vastustuskyky. Vastustuskyky auttaa sekä tauteja vastaan taistelussa että siinä kuinka nopeasti sairaudesta toipuu. Meidän vastustuskykymme pohja ja perusta on suolistossa ja sen hyvinvoinnissa. Valitettava tosiasiahan on se että antibioottikuuri jolla sitkeä flunssa hoidetaan, tuhoaa samalla elimistön omaa hyvää bakteerikantaa. Onneksi useimmat lääkärit suosittelevat jo nykypäivänä maitohappobakteereita antibioottikuurin rinnalle, mutta useimmat eivät tee asiakkaalle (sairastuneitaha ei saa enää kutsua potilaiksi vaan asiakkaiksi) selväksi sitä MIKSI maitohappobakteereita tulisi antibioottien kanssa käyttää, ei ehkäisemään vatsan sekaisin menoa (kuten monet luulevat), vaan antaakseen suoliston bakteerikannalle edes pienen mahdollisuuden selvitä hengissä.

Henkilökohtaisesti söin viimeisen antibioottikuurin vuonna 2007, toki muutaman kuurin on lääkäri sen jälkeen kirjoittanut, mutten ole edes noutanut lääkkeitä apteekista. Tein silloin valinnan parantaa elimistöni kuntoa ja katkaista kierre. Jokainen syömämme antibioottikuuri kun sotkee suoliston bakteerikannan vähintään puoleksi vuodeksi, joidenkin tutkimusten mukaan kaaos elimistössä voi jatkua jopa kaksi vuotta kuurin jälkeen. Jos ja kun vastustuskykymme lepää suoliston hyvinvoinnin varassa, on itsestään selvää että jokainen antibioottikuuri, vaikka sen hetkiseen tautiin auttaakin, heikentää vastustuskykyä entisestään.

Sanoin halunneeni katkaista kierteen. Päätökseni jälkeen kärsin yhden poskiontelotulehduksen ja monia erilaisia flunssia. En siis suinkaan muuttunut täysin terveeksi kerralla. Huomasin vain sen että alkaessani huolehtia suoliston hyvinvoinnista syöden runsasbakteerista maitohappobakteeri-jugurttia ja lisäten kehon vastustuskykyä tarjoten sille optimaaliset vitamiinit joilla keho pystyi jälleenrakentamaan immuunipuolustusta, flunssieni voimakkuus ja kesto lyhenivät. Flunssa oli flunssa, ei poskiontelotulehdus. Yskä oli yskä, ei keuhkoputkentulehdus.

Omalla kohdallani huomasin oleellisimmaksi sairastumisen ehkäisyksi mielentilan. Vaikka ympärillä väki kaatui vuoteeseen milloin minkäkin pöpön runtelemana, niin jos oma mieleni oli positiivinen ja innostunut elämästä, vältin taudin. Ja jos puolestaan olin stressaantunut ja mieleni kaipasi lepoa, sairastuin melko varmasti.

Sairauden kestoon tärkeimmäksi vaikuttajaksi koin sen kuinka nopeasti ensi oireiden jälkeen maltoin antaa kehollein mahdollisuuden lepoon. Monet kun pitävät itseään työpaikalla lähes korvaamattomina ja raahautuvat työpaikalle puolikuntoisena, levittäen samalla pöpöjä sitten kaikkien muiden tartuttamiseksi. Hyvän työntekijän tittelin kalastelu tällä tavoin kääntyy usein kaikin tavoin itseä vastaan. Ensinnäkin se ettei heti sairastuessa malta antaa keholle paria päivää lepoa ja mahdollisuutta puolustautua pöpöjä vastaan silloin kun niiden määrä elimistössä on vielä suhteellisen vähäinen aiheuttaa sen että tauti helposti pahenee ja pitkittyy. Toinen huono asia on se, että kun puolikuntoisena tullaan töihin ja tartutetaan kaikki muut, leviää tautiaalto vain laajemmalle ja kasaa työtaakkaa sitten entistä rankempana omille harteille kun sairastelun jälkeen yrittää palata töihin kaikkien muiden sairastaessa siinä vaiheessa.. Eli kierre on valmis.

Kuinka siis huolehtia terveydestä ja lyhentää sairastumisen kestoa:

  1. Huolehdi, varsinkin flunssa/vatsatautikautena, suoliston hyvinvoinnista hyvälaatuisilla maitohappobakteereilla. Suosittelen joko apteekista/luontaistuotekaupasta löytyviä DDS+ maitohappobakteereita tai tätä itse käyttämääni Fitlinen Pro-B-4jugurttijuomaa (huom! tarvitsee haudutusastian).
  2. Anna keholle monipuolinen kattaus vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita syömällä terveellisesti ja monipuolisesti. Täydennä ruokavaliota tarpeen mukaan korkealaatuisilla monivitamiineilla. Flunssakauden tärkeimmät vitamiini ovat B12, C ja D-vitamiini, sekä sinkki ja seleeni.
  3. Jos sairastut, jää mahdollisimman nopeasti lepäämään. Ensimmäiset kaksi päivää oireiden ilmaantuessa ovat elimistön immuunipuolustuksen kannalta oleellisimmat, jos keho joutuu silloin käymään ylikierroksilla yrittäessä samalla hoitaa arjen työt ja taistella tautia vastaan, on todennäköistä että sairastat ainakin seuraavan pari viikkoa. Jos taas lepäät nuo kaksi ensimmäistä päivää, olet todennäköisesti työkuntoinen jo kolmantena päivänä.
  4. Harkitse tarkkaan menisikö tauti ohi levolla vai tarvitsetko todella antibioottikuurin? Tavalliseen flunssaan riittävät usein lääkkeeksi tulehduskipulääkkeet ja tukkoista oloa helpottamaan tarvittaessa antihistamiini. Lääkärin vastaanotolla on hyvä esittää kysymys: Meneekö tämä ohi ilman antibioottia? Jos lääkärin vastaus on kyllä (vaikka siihen tulee sitten pitkä litania miksi se antibioottikuuri voisi kuitenkin olla hyvä), niin suosittelen antamaan elimistöllesi mahdollisuus puolustautua ihan itse.
Jos haluat henkilökohtaisia suosituksia millaisella vitamiinikattauksella voit parantaa immuunipuolustusta ja välttää tämän syksyn/talven flunssat niin autan mielelläni, ota siis yhteyttä!

Häts-hii!! Terveydeksi!

Hoidatko sinä terveyttä vai sairautta? Kuinka moni työelämässä oleva luokittelee olevansa lähestulkoon korvaamaton sairastuessaan? Kuinka moni rämpii työpaikalle vaikka nenä vuotaa, aivastelee ja niiskuttaa? Tai jos on vain vähän lämpöä, kurkkua kaihertaa? Tai vaikka vatsassa pikkaisen kiertää ja on käynyt vasta vain kerran oksentamassa tai viettänyt aamulla tunnin pidempään pöntöllä sisuksiaan tyhjentämässä..?

Jostain kumman syystä työelämässä on vallalla ajatus ettei sairaslomapäivää voi pitää ellei ole pää kainalossa ja täydellisen kykenemätön hoitamaan työtehtäviään. Myönnän sen, olin itse työntekijänä pitkään samanlainen. En halunnut saattaa työkavereita pulaan ilmoittamalla olevani sairas, vaan raahauduin puolikuntoisena töihin ja vieläpä vastustelin siinä vaiheessa kun työkaverit ”pakottivat” kotiin lepäämään.

Siirryttyäni täysin yksityisyrittäjäksi on menttaliteettini sairaana työskentelyyn muuttunut radikaalisti. Nyt heti kokiessani elimistössäni vähänkin merkkejä sairauden ensi oireista, siirrän saman tien mahdollisuuksien mukaan päivän töitä niin että voin levätä sen ensimmäisen oireilupäivän. Aina tähän ei ole mahdollisuutta. Joskus se flunssa on minullekin iskenyt niin vauhdilla että aamulla olen lähtenyt päivän puuhiin täysin kunnossa ja päivän mittaan ylleni on vyörynyt infernaalinen flunssa kuumeineen. Silloin olen sen päivän kitunut ja hoitanut hommat joita en ole voinut siirtää, ja tyhjentänyt sitten kalenterin seuraavan päivän osalta kokonaan.

Olen itse todennut, että lyhennän sairauden kestoa viikosta parista tällä tavoin päivään pariin. Toisekseen näin toimiessani en kulje tuolla ihmisten keskuudessa tartuttamassa tautia kaikkiin kenet tapaan. Minulla yksityisyrittäjänä ei ole yksinkertaisesti aikaa ja varaa sairastaa. Siksi mielummin ylläpidän terveyttäni kuin hoidan sairautta.

Aina silloin kun elimistö antaa varoitusmerkkejä sairaudesta, on se myös muistutus siitä että en ole huolehtinut itsestäni täydellä teholla. Se että harrastan liikuntaa lähes päivittäin, syön pääsääntöisesti terveellisesti, huolehdin siitä että elimistöni saa kaipaamansa vitamiinit, mineraalit ja hivenaineet ja pyrin nukkumaan riittävästi. Silti välillä minullakin on stressaavampi jakso tai uppoudun niin innoissani johonkin tekemiseen että unohdan itseni. Jos elimistö tavalla tai toisella ylirasittuu, löytää se ainoan keinon saada huomioni painamalla ”paniikkinappulaa” eli puskemalla ulos jonkun sairauden oireen. Onneksi olen opetellut kuuntelemaan elimistöni varoitusmerkkejä, enkä juurikaan enää ajattele että ”hoidan vielä tämän ja tuon ja sitten voin sairastaa”. Ei, vaan mielummin reagoin oireeseen heti ja annan elimistölle sen kaipaavan lepohetken heti. Silloin tiedän voivani kiihdyttää uudestaan täyteen vauhtiin jo parissa päivässä. Jos syystä tai toisesta joudun väkisin paahtamaan varoitusmerkeistä välittämättä, tiedän joutuvani maksamaan siitä kalliimman hinnan kun elimistö joutuu tekemään enemmän töitä korjatakseen aiheutuneet vauriot.

Mielestäni elimistömme on erittäin fiksusti rakennettu. Oma ikäluokkani varmaankin muistaa 80-luvulla televisiossa tulleen Olipa kerran elämä-piirrossarjan (on tuo kai tullut useampaan otteeseen uusintana sen jälkeen). Muistan kuinka sarjassa esitettiin esimerkiksi valkosolujen toiminta. Kuinka nämä suonistomme ”poliisit” partioivat sisuksissamme ja löytäessään sitten tunkeutujan (virus, pöpö) eliminoivat sen. Omassa mielessäni näen elimistössäni parveilevat poliisit ja niiden yrityksen pitää elimistö puhtaana tunkeutujista. Me kaikki tiedämme mitä tapahtuu silloin jos jostain osa-alueesta yhteiskunnasta vähennetään määrärahoja: Hommat yritetään hoitaa yhtä hyvin kuin ennenkin, mutta pikkuhiljaa on pakko karsia jostain. Joten jos elimistöni kaikki palikat eivät ole tasapainossa ja tunkeutuja pääsee elimistööni, mitä silloin tapahtuu? Määrärahojen puutteesta johtuen poliiseja ei ole riittävästi partioimassa ja koska huomio suunnataan sinne mihin oma toimintani sen käskee, eli työn tekemiseen, sinnittelyyn, pääsevät tunkeutujat tekemään tuhoja ilman että poliisit voisivat koko voimallaan puolustaa elimistöäni. Vasta sitten kun maltan asettua lepäämään, antaa keholle mahdollisuuden suunnata koko huomionsa tunkeutujiin, vasta silloin pääsen paranemaan.

Tästä syystä olen itse valinnut sen että suon itselleni ”lorvipäivän” heti kun on vähänkin sellainen olo etten ole täydessä iskussa. Uskoisin tämän tavan tuovan suuremmillekin yrityksille ja yhteiskunnalle säästöjä pidemmällä aikavälillä kun annetaan ihmisten kuunnella kehoaan ja toimia sen parhaaksi. Näin vältettäisiin pitkittyneet sairaslomat, turha stressi ja kiristynyt ilmapiiri työpaikalla. Kun sen sijaan että paheksutaan sitä joka ottaa saikkupäivän sairastumisen alkupuolella paheksuttaisiinkin sitä joka tulee sairaana töihin muita tartuttamaan. Tällä katkeaisivat flunssakierteet, vähenisivät turhat antibioottikuurit ja ihmisten vastustuskyky vahvistuisi. Sitäpaitsi on huomattavasti mieltä piristävämpää pitää itsensä hemmottelupäivä silloin kun on vain vähän poissa parhaasta terästä, sen sijaan että sitten makaa sängyn pohjalla raatona ja kykenemättömänä tekemään yhtään mitään muuta kuin nukkumaan lääketokkurassa.

Ai niin, tällä omalla tavallani hoitaa terveyttä sairauden sijaan on ollut se seuraus että viimeisen vuoden aikana olen ottanut tasan yhden särkylääkkeen, poikkeukselliseen repivään päänsärkyyn. Muuten kaikki ”sairastumiseni” on menneet ohi päivässä parissa vitamiinien yliannostuksilla ja lepäilyllä hyvän kirjan tai elokuvien seurassa. Ja tietenkin yksi suunnattoman parantava elementti on sohvalla viereen, lämpöpatteriksi, käpertyvä vinttikoira. ❤

Mistä tämä ajatus nyt nousikaan mieleen? No tietenkin siitä että tänään on ollut tuollainen lorviaamu. Aamutreenit jäivät väliin kun herätessä oli hieman sellainen olo että flunssa yrittää kimppuun. Olen viettänyt pitkää rauhallista aamua loikoillen vuoteessa aamuteevetä katsellen, extrafitskut nauttien ja blogia päivitellen. Tänään taidan vain nauttia olostani, aurinkoisesta talvisäästä, hyvästä ruuasta ja ystävien seurasta puhelimitse. Se on ehdottomasti parasta lääkettä.

Terveyttä ylläpitävää päivää kaikille! ❤