Tein muutama viikko sitten oman Evogenom Sport geenitestin ja eilen oli tulokset muistitikulla postilaatikossani. Mitään suunnattomia ylläreitä ei testituloksista löytynyt, mutta muutama mielenkiintoinen kohta kuitenkin. Alla olevassa tekstissä lihavoituna tai kursivoituna löytyy testin tuloksista kopioidut ja omat kommenttini tällä kirjasimella.

Omat Evogenom Sport-geenitestin tulokset

Tuloksia oli vaivaisen 121 sivun verran. Olin valinnut omaan testiini kaikki saatavilla olevat sairausriskit, joten raportti piteni normaalista noin 80 sivusta sen johdosta jonkun verran. Noukin tähän omalta kannaltani oleelliset vastaukset ja avaan hieman kokemuspohjaa miten geenit ja huomaamani faktat osuvat kohdilleen osaltani. Esimerkin siitä miltä malliraportti näyttää, löydät oheisen linkin takaa.

VALMENNUS- JA HARJOITTELUOMINAISUUKSIA

Alfa-aktiini-3 -geenisi (ACTN3) genotyyppi

Alfa-aktiniini-3 -geenissä esiintyvä R557X-muunnos on eräs tunnetuimmista suorituskykyyn liittyvistä geenimuunnoksista. Geenin normaali alleeli on R577, joka tuottaa alfa-aktiniini-3 -proteiinia, mutta 577X on muunnos, joka estää proteiinin tuotannon. Alfa-aktiniini-3 -proteiinia tuotetaan nopeissa lihassoluissa, ja tutkimusten mukaan se on keskeisessä roolissa nopeiden lihassolujen toiminnan kannalta. R-alleelin on havaittu olevan huomattavan yleinen juuri nopeusvoimaa vaativien lajien harrastajilla. Näiden lajien olympiatason urheilijoista vain pieni osa on genotyypiltään XX, ja useimmat ovat joko RX tai RR. On esitetty, että X-alleeli lisäisi lihasten hapenkäyttötehoa ja kestävyysominaisuuksia, mutta altistaisi lihasvaurioille. Tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Geenimuunnoksen yleisyys vaihtelee – esimerkiksi Afrikassa X-alleeli on melko harvinainen, mutta Pohjois-Euroopassa yleisempi.

Genotyyppisi on RX. Toinen alleelisi tuottaa nopeusvoimaa ja toinen alleelisi lisää kestävyystehoa.

Angiotensiinientsyymisi (ACE) genotyyppi

Angiotensiinientsyymi on verenpainetta ja verisuonten supistumista säätelevä entsyymi. Monissa tutkimuksissa on havaittu sen eri versioiden vaikutus suorituskykyyn. Entsyymiä koodaavassa geenissä voi olla insertio (I), joka aiheuttaa ylimääräisen toistojakson, tai deleetio (D), jolloin kyseinen toistojakso puuttuu.

I-alleeli vähentää entsyymin määrää veressä. Tällöin I-alleelin kantajilla on hitaampi vaste urheilun tuottamaan verenpaineen nousuun, sydämen sykkeeseen ja heillä on suurempi maksimihapenottokapasiteetti. I-alleeli lisää siten kestävyyttä.

D-alleelin kantajilla on puolestaan suurempi määrä entsyymiä veressä. D-alleelin kantajilla verenpaine ja sydämen syke nousevat nopeammin ja hapenottokyvyn maksimi saavutetaan urheillessa aiemmin. D-alleelin kantajilla myös sydämen vasen kammio kasvaa nopeammin liikuntaharjoittelun johdosta. I-alleelia tavataan keskimääräistä todennäköisemmin kestävyysurheilijoilla ja D-alleelia puolestaan räjähtävää tehoa vaativien lajien harrastajilla.

Angiotensiinientsyymisi genotyyppi on DD. Suorituskykysi on tältä osin painottunut voimaurheiluun.

Nopean ja hitaan lihaskudoksen suhde:

Lihaskudoksesi perinnöllinen rakenne on painottunut nopean lihaskudoksen suuntaan.

Voimaurheilu

Nopeusvoiman perinnöllinen kapasiteettisi on huomattavasti keskivertoa parempi.

Suorituksesi teho kasvaa voimalajeja treenattaessa keskivertoa nopeammin.

Kestävyysurheilu

Genotyyppisi on kestävyysurheilun suhteen hyvää keskitasoa.

Perinnöllinen hapenkäyttötehosi kestävyysliikunnan aikana on hieman keskivertoa pienempi.

Perinnöllinen hapenkäyttötehosi kestävyysliikunnan aikana on hieman keskivertoa pienempi.

Hapenotto

Vähähappinen harjoittelu:

Näiden perintötekijöidesi suhteen elimistösi reagoi huomattavasti keskivertoa hitaammin vähähappiseen harjoitteluun. (Tämä oli kohta jossa palkissa ei ollut yhtään ruutua. Eli käytännössä korkeanpaikan leirille on täysin turha lähteä, sillä ei ole mitään vaikutusta hapenottokyvyn paranemiseen) 😀

VO2 max:

Genotyyppisi yhteenlaskettujen alleelien tulos oli 9 tai alle. Näiden perintötekijöidesi näkökulmasta maksimaalisen hapenottokykysi keskimääräinen kasvu harjoiteltaessa on noin 210-220 ml/min.

Harjoittelu ja lihasten kestokyky sekä väsyminen

Nämä perintötekijäsi tekevät harjoittelusta keskimääräistä helpompaa.

Nämä perintötekijäsi helpottavat pärjäämistäsi ääriolosuhteissa.

Elimistösi tulehdusvaste harjoitteluun on näiden perintötekijöiden suhteen keskivertoa matalampi.

Näiden perintötekijöiden suhteen harjoittelun jälkeinen palautumisnopeutesi on keskivertoa nopeampaa.

Harjoittelun jälkeen näiden perintötekijöiden näkökulmasta lihaksesi ovat keskivertoa vähemmän kipeät.

Näiden perintötekijöiden suhteen harjoittelun jälkeen kreatiinikinaasitasosi pysyy huomattavasti keskivertoa matalampana.

Kipukynnyksesi on näiden perintötekijöiden suhteen keskivertoa tasoa.

Henkilökohtaisesti koen että treenaamisen suurin este on ollut pelkästään motivaation puute. Todella rankan treenin jälkeen lihakset voivat olla kipeät, mutta silloin kun saan treenivaiheen päälle, ei normaali päivätreeni aiheuta juurikaan kipuiluja. Tämä on osaltaan tuonut myös fiiliksen ettei sielä tapahdu kunnolla mitään jos kerran lihakset eivät kipeydy. Tauon jälkeen treenin aloittaminen on aina palkitsevampaa, kun silloin se treeni myös tuntuu. Ehkä tässä nyt voi ottaa erilaisen lähestymisen koko treeniin ja luottaa että sielä tapahtuu vaikkei saisi lihaksia kipeäksi.

CRP-tulehdustekijät

Perinnöllinen CRP-tasosi on normaali.

Perinnölliset vaurioitumisriskit

Näiden geeniesi suhteen perinnöllinen riskisi akillesjänteen tulehdukselle on normaali.

Näiden geeniesi suhteen perinnöllinen riskisi eturistisidevammalle on normaali.

Kun 45 vuoteen mennessä näiden suhteen ei ole ollut mitään ongelmaa, olisi pitänyt varsin outona jos näihin olisi nyt yhtäkkiä liittynyt kohonnut riski.

UNI JA LEPO

Perinnöllinen unentarpeesi on samankaltainen kuin väestöllä keskimäärin. Näiden geeniesi perusteella tarvitset unta yleisten suositusten verran, eli 7-9 tuntia vuorokaudessa. Tämän allekirjoitan ihan oman kokemuksen perusteella.

Näiden geeniesi perusteella todennäköisyytesi päätyä vuorotyöalalle ei ole kohonnut, eli sinulla ei siis ole erityistä geneettistä taipumusta vuorotöissä työskentelemiseen. Testattu joskus, ei ollut mun juttu.

Näiden geeniesi perusteella todennäköisyytesi päätyä vuorotyöalalle ei ole kohonnut, eli sinulla ei siis ole erityistä geneettistä taipumusta vuorotöissä työskentelemiseen. Yleisesti ottaen mähän kykenen nukkumaan missä vaan, hassuimpia paikkoja jossa olen nukkunut on ollut teekkaribileissä miksauspöydän alla, bussin lattialla leirikoulureissussa ja aikanaan asematunnelin rappusilla kun ei ollut majapaikkaa Ankkarokin jälkeen.

Perimäsi suoma vuorokausirymisi on väestön keskiarvon suuntaista. Jos ulkoiset tekijät eivät vaikuta rytmiisi, et ole erityisen aamuvirkku, mutta et myöskään iltamyöhään valvoja. Elämäntapojesi ja ympäristön ohjaamana saatat silti suosia jompaakumpaa vuorokausirytmiä. Nuorempana olin enemmän illanvirkku, nykyään aamut ovat parasta aikaa. Ja todellakin rytmi kääntyy sen mukaan mikä sopii elämäntilanteeseen parhaiten.

NAUTINTOAINEET

Kahvi ja kofeiini

Näiden muunnelmiesi perusteella kofeiniiaineenvaihduntasi on keskivertoa tehokkaampaa. Kofeiini poistuu elimistöstäsi keskivertoa nopeammin, eikä täten sen vaikutus kestä niin pitkään. Muutama vuosi sitten todettiin yliherkkyys kahville, se aiheuttaa sen, että jos juon kahvia iltapäivällä, on turha kuvitella pääsevänsä nukkumaan ajoissa. Muut kofeiinilähteet eivät vaikuta niin pitkittyneesti.

Perintötekijöidesi näkökulmasta katsottuna juot kofeiinipitoisia juomia, esimerkiksi kahvia, hiukan enemmän kuin keskiverron määrän. Kyllä, olin jo lapsena kahvikissa ja parhaimmillan/pahimmillaan meni se 12 kuppia kahvia päivässä (silloin se ei muuten valvottanut) joten ei sinänsä ihme että onnistuin kehittämään yliherkkyyden kahviin.

Näiden perintötekijöidesi perusteella kofeiini voi lisätä ahdistuneisuudentunnettasi, erityisesti jos nautit sitä 150 milligrammaa tai yli. Tämä määrä on noin puolessatoista keskikokoisessa kahvikupillisessa. Pitää paikkansa, suuria määriä juodessa saattoi olla pahemmat ahdistuskohtaukset kuin ilman kahvia.

Alkoholi

Näiden geeniesi puolesta kuulut alkoholia hieman keskivertoa enemmän kuluttavaan väestöryhmään, eli Sinulla on perinnöllinen taipumus nauttia alkoholia hieman keskivertoa runsaammin. En ole koskaan ollut varsinaisesti alkoholin suurkuluttaja, ja humaltumisen toleranssi on varsin alhainen.

Sinulla on tavanomainen ALDH2-entsyymi. Tämän perintötekijän suhteen koet alkoholin nauttimisen jälkeen samankaltaisia huonon olon tuntemuksia kuin keskivertoväestö. Posket punottaa ja pahoinvointia pukkaa.. 😀

Etanoli ja impulsiivisuus, serotoniinireseptori HTRB2, rs79874540

Suomalaisesta populaatiosta on löydetty harvinainen geenimuunnos, jota ei ole havaittu muualla maailmassa. Geenimuunnos lopettaa serotoniinireseptori HTRB2:n valmistamisen liian aikaisin, jolloin kyseistä reseptoria ei ilmennetä lainkaan. Tämä rs79874540-geenimuunnos esiintyy noin 2 %:lla suomalaisista ja altistaa impulsiiviselle ja aggressiiviselle käytökselle, erityisesti alkoholin vaikutuksen alaisena. Muunnoksen kantajilla on lisääntynyt riski joutua tappeluihin, syyllistyä rattijuopumukseen tai toimia muuten ajattelemattomasti. Geenimuunnos ei altista alkoholismille, mutta lisää kantajissaan alkoholin haitallisia vaikutuksia huomattavasti. Geenimuunnoksen kantajille varmin keino vähentää ominaisuuden aiheuttamia ongelmia on alkoholinkäytöstä pidättäytyminen.

Genotyyppisi on CC. Tämä on normaali genotyyppi. Vaikkei geenit sitä kohdallani osoita, tiedän että kyseinen virhe aktivoituu kohdallani varsinkin vodka-tyyppisissä juomissa, jonka takia into aktiiviseen alkoholin käyttöön on varsin vähäinen.

PAINONHALLINTA

Näiden geeniesi puolesta elimistösi perusaineenvaihdunta on normaalia tasoa. Elimistösi siis tuottaa lämpöä ja kuluttaa energiaa lepotilassa kuten keskivertoväestöllä.

Näiden geeniesi puolesta elimistösi varastoi energiaa tavanomaisella tehokkuudella. Perimäsi ei hankaloita painonpudotusta väestön keskiarvoon verrattuna. En siis voi syyttää geenejä siitä jos kertyy ylimääräisiä kiloja. 😀

Ravinto ja painonpudotus

Näiden geeniesi perusteella runsaalla kuidunsaannilla ei ole merkitystä painonpudotuksesi kannalta. Riittävä kuidunsaanti osana monipuolista ruokavaliota on silti vatsan terveyden kannalta suositeltavaa. 

Painonpudotuksesi on mahdollista sekä matala- että korkearasvaisella ruokavaliolla.

Näiden geeniesi puolesta suhteellisen vähärasvainen ruokavalio edesauttaa lihasmassasi säilymistä painonpudotuksen yhteydessä. Sinulle edullisin tapa ehkäistä lihasmassan suhteellista vähenemistä on ruokavalio, jossa 20 % tai vähemmän päivittäisestä energiansaannista koostuu rasvasta.

Perimäsi puolesta hitaita hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet ovat hyödyllisiä painonhallintasi kannalta. Sinulle painonhallinta on helpompaa, jos saat ravinnostasi vähintään 140 grammaa hitaita hiilihydraatteja päivittäin.

Jos ruokavaliosi energiasisällöstä yli 30 % on rasvaa, pitämällä kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuden korkealla painonhallintasi on helpompaa kuin jos rasvansaantisi koostuisi pääasiassa tyydyttyneistä rasvoista.

Näiden geeniesi puolesta kuulut ryhmään, jonka painonhallinnan kannalta maltillisesti proteiinia sisältävä ruokavalio on suositeltavin – painonhallintasi on helpompaa, jos päivittäisen ravintosi kokonaisenergiasta enintään 15 % tulee proteiineista.

Ruokahalusi rasvan ja proteiinien suhteen on keskivertoa tasoa. 

Koet kasvikset maukkaina.

Tämä osio antoi mielenkiintoista tietoa, varsinkin rasvan ja proteiinin osalta, ketogeeninen ei siis ole minulle paras vaihtoehto. Oleellista on myös hiilihydraattien tyyppi, hitaat hiilarit toimivat, nopeat eivät. Tämän tosin on jo kokemus osoittanut muutenkin.

VITAMIINIT

Näiden geeniesi näkökulmasta katsottuna retinolitasosi on hivenen keskivertoa matalampi.

Perintötekijäsi nostavat hiukan B-12-vitamiinitasoasi ja niiden vaikutuksesta luontainen tasosi on näiden geeniesi perusteella hivenen keskivertoa korkeampi.

HIVENAINEET JA MINERAALIT

Perinnöllinen kalsiumtasosi on näiden geeniesi perusteella keskivertoa matalampi. Ihmekös olen aina himoinnut pikkukaloja (sardiini, makrilli, pikkumuikku), pähkinöitä ja rakastanut parsakaalia, rucolaa ja muita hyviä kalsiuminlähteitä.

Sokeriaineenvaihdunta

Paastonaikainen perinnöllinen verensokeritasosi on keskivertoa tasoa korkeampi. Olen siis niitä ihmisiä jolle paasto sopii. Elimistö muuttaa tehokkaasti varastorasvoja glukoosiksi. Tämä osaltaan selittää myös sen miksi verensokerini pysyy paremmin tasaisena pitkillä ruokailuväleillä kuin jos syön 5 ateriaa päivässä.

Näiden perintötekijöidesi puolesta paastonajan triglyseriditasosi ovat normaalia korkeammat. Palaten ruokavalion kohdalla todettuun, ketogeeninen ei ole minulle välttämättä paras vaihtoehto, mutta elimistö käyttää paastossa hyvin varastorasvoja polttoaineeksi.

Näiden perintötekijöidesi suhteen suola nostaa verenpainettasi tavanomaista enemmän. Tätä vaikutusta voi vähentää samanaikaisella kalsiumin nauttimisella. Tässä täytyy taas muistaa että puhutaan natriumista, ei suolasta. Alhaisen verenpaineen omaavana, olen ikäni himoinnut suolaa, eikä sillä ole ollut haitallisia vaikutuksia verenpaineeseen. Tilanne olisi ehkä toinen jos taakkana olisi runsas ylipaino.

Näiden geeniesi perusteella unenpuute nostaa verenpainetaudin riskiäsi keskivertoa enemmän. Tämän allekirjoitan, sillä huomaan valvomisen aiheuttavan heilahduksia verenpaineessa.

Erilaisten tautien vastustuskyky

Olet genotyypiltäsi heterotsygootti I/D. Sinulla on osittain kohonnut vastustuskyky M-trooppiselle HI-1-virukselle. Emme silti suosittele riskikäyttäytymisen lisäämistä tätä testataksesi.

Genotyyppisi on AA. Ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu tämän genotyypin antavan immuniteetin Norwalk-tyypin norovirukselle.

Genotyyppisi on CC. Tämä genotyyppi on ihmislajin alkuperäinen genotyyppi ja täten altistaa laktoosi-intoleranssille lapsuusiän mentyä ohi. Tämän tiesin jo yliherkkyystestin perusteella.

ALLERGIAT

Nämä geenisi lisäävät maapähkinäallergian esiintymistodennäköisyyttä noin puolitoistakertaiseksi keskivertoväestöön verrattuna. Ei ole tähän ikään mennessä ilmentynyt, tuskin siis tulevaisuudessakaan.

Näiden geeniesi suhteen sinulla on lievästi kohonnut perinnöllinen alttius heinänuhalle. Aikanaan oli heinänuha, ruokavalion muutoksilla virhe on neutraloitunut eikä oireita ole ollut muutamaan vuoteen.

Addiktioherkkyys

Näiden geenien perusteella opit keskivertoa huonommin virheistäsi, mutta vastapainona pakko-oireisen häiriön riskisi on madaltunut. Riippuvuuusherkkyytesi on kohonnut ja saatat jäädä keskivertoa helpommin asioihin kiinni. Jos tupakoit ja haluat lopettaa, bupropionista ei ole kohdallasi tässä juuri apua. Olen tiedostanut addiktioherkkyyden jo nuorena, siksi kai koskaan ei oikeasti tullut aloitettua tupakointia. Ajoittaista peliriippuvuutta, tv-sarjariippuvuutta ja ruoka-aineriippuvuutta puhumattakaan muista addiktioista on kyllä ilmentynyt. Ja kyllä, olen huono oppimaan virheistä, ne täytyy usein toistaa 2-3 kertaa että vakuutun siitä että se oli virhe eikä hetkellinen häiriö. 😀

LÄÄKEVASTEET

Tämä oli osio jota ehkä kaikkein eniten tästä testistä odotin. Nykypäivänä käytän varsin harvoin lääkkeitä, useimmiten korvaan kipulääkkeetkin esim kurkumalla, B-vitamiinien ja kofeiinin yhdistelmällä jne. Nämä olivat kuitenkin asioita joiden kohdalla voi tulevaisuudessa olla tarvetta tiedostaa mahdolliset haittavaikutukset ja poikkeavat toimintamekanismit.

Entsyymi CYP1A2, rs2069514, rs28399424, rs56276455, rs762551

Näiden muunnelmiesi perusteella CYP1A2-entsyymisi toiminta on nopeampaa kuin väestöllä keskimäärin. Täten sen välityksellä toimivat lääkkeet toimivat eri nopeudella kuin normaalisti, varsinainen vaikutus ollen aina lääkkeestä riippuvainen.

Geeni SLCO1B1, rs4149056, 521T>C

Genotyyppisi on CT. Metaboliasi on tämän ominaisuuden suhteen muuttunut. Olet sivuvaikutusten riskissä statiinilääkitystä käytettäessä.

Geeni SLCO1B1, rs4363657

Genotyyppisi on CC. Metaboliasi on tämän ominaisuuden suhteen huomattavasti muuttunut. Olet suuressa sivuvaikutusten riskissä statiinilääkitystä käytettäessä.

Näiden lisäksi oli 35 täyttä sivullista taulukkoa geeneistäni jotka voivat altistaa eri lääkkeiden haittavaikutuksille. Mikäli joskus tulee tarve ottaa jokin lääke käyttöön, kiikutan tuon pumaskan ensin lääkärille ja sitten vielä farmaseutille, jotta osaavat valita sellaisen lääkkeen joka ei riitele maksaentsyymieni kanssa.

Sairausriskit

Edellä mainittujen lisäksi testattiin sairausriski astmaan (normaali), alzhaimeriin (elintapariskillä hieman kohonnut), rintasyövälle (normaali), diabetekselle (1 ja 2 tyypin) 1 tyypille kohonnut kahdella sektorilla ja normaalia pienempi yhdellä. Lopputulos se että elintavoista huolimatta se onneksi ei ole tähän ikään mennessä kohonnut. 2 tyypille samoin kohonnut riski. Onneksi 2 tyyppi on elintapariippuvainen, eli hyvä itsehoito jatkuu tulevaisuudessakin.

Lisäksi tutkittiin alttius keliakialle (kohonnut riski). Munasarjasyöpä (normaali). Reuma ja nivelrikko (kohonnut riski). Verenpainetauti (liki 30-kertainen riski sairastumiselle), mikä on sinänsä mielenkiintoinen tulos, kun nykyiseellään verenpaineeni on useimmiten hyvin alakanttiin sen sijaan että olisi koholla.

Kaikki nuo edellämainitut sairausriskit sisälsivät useita eri geenejä joiden kohdalta arvio annettiin ja lisäksi niistä oli ilmoitettu kokonaisriski. Mainitsemani riskitasot olivat sitten näiden yhteenvetoja.

Raakadata

Testissähän luetaan genomista satoja tuhansia datapisteitä joista testin mukana tulee raakadata. Tästä datasta on myöhemmin mahdollista tehdä lisää analyyseja sitä mukaa kun tutkimustietoa saadaan lisää.

Jos haluat teettää oman testin, saat kauttani Evogenom Sport geenitestin (normaalihinta 295€), nyt hintaan 250€. Tilauksen voit tehdä Holvi-verkkokaupasta.  Saat muutaman päivän päästä tilauksesta Evogenomilta postitse testipakkauksen ohjeineen kuinka toimitat sylkinäytteen suoraan laboratoriolle. Muutaman viikon kuluttua saat geenitestin raportin ja raakadatan suoraan kotiisi salasanasuojatulla muistitikulla toimitettuna.

Kuunteletko kehoasi?

Sitä mukaa kun vuosirenkaita on kertynyt lisää, olen oppinut kuuntelemaan kehoani tarkemmin. Se kertoo kyllä varsin helposti tarpeensa. Kiputilat, näköhäiriöt, ”sähköiskut”, evvvk-olotila, tasapainon heittelyt jne jne jne. Nämä kaikki olivat kehon signaaleja jolla se kertoi että tasapainotila oli kärsinyt. Pieniä oireita, sellaisia mihin joskus nuorempana ei kiinnittänyt mitään huomiota. Pieniä oireita, johon useimmat ihmiset eivät varmaan lainkaan kiinnitä huomiota. Niistä oli tullut minulle ohjauspaneeli josta pystyin seuraamaan olotilaani. Muutaman päivän saatoin ”venyä” jos kalenteri oli täynnä vaikka kroppa ilmoitti levon tarpeesta. Mutta jos kalenteri oli täynnä seuraavat pari viikkoa, kun ensimmäiset varoitussignaalit ilmenivät, silloin en edes yrittänyt venyä, silloin piti priorisoida ja järjestää aikaa palautumiselle, sillä tiedostin sen, että muuten kroppa ottaisi sen tavalla tai toisella.

Monet tuntemani ihmiset vaativat keholtaan liikaa ja moittivat heikkoudeksi sitä jos kuuntelee kehon merkkejä. Sitten nämä samat ihmiset ovat niitä, jotka ihmettelevät kun kroppa pettää tavalla tai toisella ”ihan yhtäkkiä”. En tarkoita nyt sitä etteikö kehoa saisi rasittaa, enkä sitä että treenissä kipu olisi välittömästi merkki siitä että treeni tulee lopettaa. Ei, vaan silloin on mietittävä tekeekö jotain väärin, liikaa tai puuttuuko jotain. Kun esimerkiksi kuuntelee kehon ensimmäisiä merkkejä treenatessa maratoonille, voi välttää marssimurtumat jaloissa. Ensimmäinen merkki voi olla epämiellyttävä tunne säärissä tai jalkahovissa. Ei siis edes kipu, vaan sellainen vähän outo olo jolle ei edes löydä kuvailevia sanoja. Pitääkö lopettaa juokseminen? Ei! Pitääkö olla välittämättä tunteesta ja juosta vaan? Ei! Se mitä tarvitsee tehdä, on miettiä ovatko käytössä olevat kengät sopivat? Jos juoksee asfaltilla tarvitsee paremman vaimennuksen kengissä kuin jos juoksee metsäpoluilla tai pururadalla.  Toiseksi, onko liikeradat ja tekniikat oikein? Jos lantion alueen lihaksissa ja/tai kalvoissa on kireyttä, voi jalkojen asento olla väärä, jolloin sääri kiertyy väärään asentoon ja altistuu vammoille. Tässä kannattaa konsultoida fysiologiaan ja juoksutekniikkaan perehtynyttä henkilöä joka osaa neuvoa. Ja kolmanneksi tarkastele yritätkö liikaa. Jos suoraan lähdet ilman treenaamista juoksemaan täyden maratonin, on lopputulos varmasti katastrofi. Jos asteittain opetat kehon vaativampiin suorituksiin, aloittaen (tarvittaessa) vaikka kävelemällä ensin kertaalleen urheilukentän ympäri, ja seuraavalla kerralla juosten sen pätkittäin jne saat kropan toimimaan haluamallasi tavalla. Kaikki on mahdollista, mutta kuta rankempia suorituksia keholta haluat vaatia, sitä paremman valmistautumisen se vaatii ennakkoon.

Kehon eri merkit kertovat eri tarpeista. Kehon merkkejä tulisi kuunnella samalla tavalla kuin pienen lapsen vanhempi kuuntelee lapsen antamia merkkejä. Lapsi joka osaa jo puhua antaa usein pienen merkin kertomalla että on jano. Jos vanhemmat eivät reagoi tähän merkkiin, voimistaa lapsi ääntään ja esittää vaatimuksen uudestaan. Jos tähänkään ei reagoida, on lopputuloksena itkupotku-raivarit jota ei voi enää jättää huomiotta. Keho toimii samalla tavoin, ensin se antaa vaivihkaisen merkin, seuraavaksi seuraa muutama selkeämpi merkki joihin olisi jo aiheellista reagoida, sillä siinä vaiheessa kun kroppa saa ”itkupotkuraivarit” on usein jo tapahtunut jokin vaurio ja toipuminen vaatii aikaa. Se ensimmäiseen varovaiseen merkkiin reagointi auttaa toimimaan kehon kanssa yhteistyössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitkä kehon antamat merkit liittyvät ravitsemukseen?

Ravintoneuvojana olen toki tottunut kiinnittämään huomion varsinkin asioihin joita voi korjata ravitsemuksella ja lisäravinteilla, ja niitä on todella paljon. Yleensä siinä vaiheessa kun ihmiset hakeutuvat asiakkaakseni he ovat jo varsin usein jo tuossa ”itkupotkuraivari”-tilassa, eli kroppa oireilee merkein joista ei voi erehtyä. Vatsakivut, ummetus, ripuli,  päänsäryt, iho-oireet, nivelkivut, PMS oireilut, vaihdevuosioireilut jne. Kaikki sellaisia joihin ravinnolla olisi ollut helppo vaikuttaa aikaisemmin, mutta johon silti voidaan yhä tuoda helpotusta oireiden ollessa jo selkeät.

Oireet, joita moni ei miellä edes oireeksi, mutta joita olisi hyvä havainnoida, on mm vatsan toiminnan hidastuminen/kiihtyminen, ilmavaivat, hikka, röyhtäilyt, haiseva uloste, ”suonenvedot” ja elohiiri silmässä, ihon ”kukkiminen”, hilseilevä päänahka, kutina, ihon värimuutokset, palelu tai hikoilu silloin kun sille ei ole selkeää syytä, painon nousu tai lasku. Myös se jos ei kahdeksan tunnin yöunien jälkeen koe itseään levänneeksi tai pinna on koko ajan tiukalla ja kärsii mielialan alavireisyydestä tai ailahteluista on merkki siitä ettei kaikki ole tasapainossa.

Kuinka hoitaa terveyttä?

Valtaosa meistä puhuu terveydenhoidosta ja silti käytännössä hoidetaan sairautta. Terveyden hoito ei ole vain sairauden poistamista, vaan elimistön tasapainon ylläpitämistä ja sairauden ennaltaehkäisyä. Valitettavan moni tosiaan kiinnittää huomion terveyteen vasta kun kuomaa sen puuttuvan. Silloin päädytään samaan tilanteeseen kuin jos meillä on puhdas ehjä vaate, emmekä välitä varjella sitä, vaan sallimme sen likaantua ja rikkoutua. Saamme toki pestyä (useimmiten) sen puhtaaksi ja parsittua reijän umpeen, mutta se ei ole enää se sama tahraton ja täysin ehjä vaate.

Terveys on helpoin ylläpitää kuuntelemalla kehon antamia merkkejä, hahmottamalla riskitekijät ja toimimalla sitten tavoin jotka tukevat tavoitetta, eli terveyden säilyttämistä. Riskien kartoituksessa auttavat geenitestit. Kehon pienimmätkin merkit kertovat mihin huomio pitäisi kiinnittää ja tarvittaessa syiden selvittämiseen voidaan hyödyntää sitten verikokeita arvojen ja mahdollisten yliherkkyyksien selvittämiseen. Hyvin monesti se terveyden ylläpitäminen vaatii vain hienosäätöä. Hienosäätöä, jolla parannetaa tasapainoa ja saadaan kaikki toimimaan optimaalisesti. Elimistömme on hienovarainen järjestelmä jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen. Hormonit säätelevät ravinteiden imeytymistä soluihin ja ravinteet säätelevät hormonien toimintaa. Yhden kohdan epätasapaino ei välttämättä heti näy tai tunnu missään, mutta pikkuhiljaa vaikutus laajenee ja oireilu muuttuu näkyväksi. Reaktio on sama kuin jos auton renkaasta putoaa tasapainotuspala. Ensin et huomaa sitä lainkaan, mutta hiljalleen huomaat että rengas täristää ja vähitellen ongelma laajenee kunnes edessä voi olla kallis korjaamokeikka. Puutu siis ongelmiin siinä vaiheessa kun ne ovat vielä vähäpätöisiä ja mitättömiä, niin niiden tasapainottaminenkin on kiinni yhdestä kahdesta pikkuseikasta ja niiden korjaamisesta.

Mikä on yleisin syy elimistön ongelmiin?

Tämä kysymys on varsin oleellinen ja erittäin yksinkertainen. Vastaus löytyy kun mietit mitä ilman ihminen ei kykene elämään. Ihminen kykenee pärjäämään viikkokausia ilman ruokaa, ja tarvittaessa melko kauan jopa ilman vettäkin. Mutta ilman happea emme pärjää montaa minuuttia. Yleisin syys elimistön ongelmiin on siis hapen puute kudoksessa. Se ensimmäinen pieni teko hyvinvointisi parhaaksi olkoon siis ryhdin ojentaminen ja muutama kunnollinen syvä ja rauhallinen sisään ja ulos hengitys . Kun elimistösi saa happea, toimivat kehon prosessit heti jo hieman paremmin.

Jos nyt tuli mieleesi että ehkä elimistösi on yrittänyt viime aikoina vaivihkaa antaa merkkejä, mutta et osaa niitä itse tulkita, älä epäröi ottaa yhteyttä ja varata aikaa konsultaatioon niin katsotaan mitä kehosi yrittää kertoa.

Hyvinvoinnin alkemia on aloittanut kaupallisen yhteistyön suomalaisen avainlippuyrityksen Evogenomin kanssa. Tässä artikkelissa löydät lisätietoa mitä hyötyjä geenitestauksesta voi olla hyvinvoinnin kannalta.

Jokainen meistä ihmisistä koostuu noin 600 eri solutyypistä ja 37 biljoonasta solusta. Jokaisen solun sisältä löytyy dna-ketju joka koostuu emäspareista. Kaikkiaan ihminen koostuu 3,2 miljardista emäsparista. Nämä emäsparit määrittävät sen millainen ihminen on, rakenteeltaan ja toiminnoiltaan.

Mitä ihmisen geeneistä tiedetään?

Geenikartan osasista hieman yli 700 000 yksittäistä ”snippiä” SNP (Single Nucleotide Polymorphism) on tunnistettu ja luetaan geenitestissä. Näiden yksittäisten SNPien kautta löytyy geneettiset erot mm siitä, miten aineenvaihdunta toimii, millaisia lihassoluja omaat, miten esimerkiksi maksan entsyymit toimivat, eli kuinka esim sokeri, alkoholi ja eri lääkeaineet kehossasi käyttäytyvät jne. Samoin näistä snipeistä löytyy tieto mahdollisesta alttiudesta esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, allergioihin ja myös siihen onko akilesjänteesi tai polven ristiside herkempi vaurioitumaan kuin keskivertokansalaisilla.

Kuinka geenitesti voisi auttaa harjoittelussa?

ACTN3, eli Alfa-aktiini-3 -geenissä esiintyvä R557X-muunnos on eräs tunnetuimmista suorituskykyyn liittyvistä. R577 on geenin normaali muoto, ja 577X puolestaan muunnos, joka estää alfa-aktiini-3 -proteiinin ilmentymisen. Jos tätä proteiinia ei ilmennetä, lihasten tuottama teho jää pienemmäksi. Tutkimusten mukaan R-alleeli eli R-versio on huomattavan yleinen nopeusvoimaa vaativien lajien harrastajilla. Näiden lajien olympiatason urheilijoista vain häviävän pieni osa on genotyypiltään XX, ja useimmat ovat joko RX tai RR. X puolestaan joidenkin tutkimusten mukaan lisää lihasten hapenkäyttötehoa ja kestävyysurheiluominaisuuksia, mutta toiset tutkimukset ovat havainneet kestävyysedun katoavan, kun on verrattu keskenään kestävyyskuntoa aktiivisesti harjoittaneita X- ja R-alleelisia. Lisäksi ääriolosuhteissa, kuten maratonia juostessa, X saattaa altistaa lihasvaurioille. Tiedostamalla mikä oma ACTN3 muotosi on, tiedät onko valitsemasi laji itsellesi se ominaisin ja mihin osa-alueisiin kannattaa kiinnittää huomiota jotta saisit lisää tehoa.

ACE, eli Angiotensiinientsyymi säätelee verenpainetta ja verisuonten supistumista. Monissa tutkimuksissa on havaittu sen eri versioiden eli alleelien vaikutus suorituskykyyn. Vaihtoehtoina ovat joko insertio (I), jossa geenissä on ylimääräinen toistojakso, tai deleetio (D), jossa kyseinen jakso puuttuu.
Insertio (I) vähentää entsyymin määrää veressä. Tällöin I-alleelin kantajilla on hitaampi vaste urheilun tuottamaan verenpaineen nousuun, sydämen sykkeeseen sekä heillä on suurempi maksimihapenottokapasiteetti. I-alleeli on täten kestävyyttä lisäävä alleeli.
D-alleelisilla on puolestaan suurempi määrä entsyymiä veressä. Täten D-alleelin kantajilla urheillessa verenpaine ja sydämen syke nousevat nopeammin ja VO2-maksimi saavutetaan aiemmin. Myös sydämen vasen kammio kasvaa nopeammin harjoittelun johdosta. I-alleelia tavataan todennäköisemmin kestävyys- ja D-alleelia puolestaan räjähtävää tehoa vaativien lajien urheilijoilla. Oletko valinnut geneettisesti sopivan lajin?

Geenitesti kertoo myös nopean ja hitaan lihaskudoksen keskinäisen suhteen. Samoin se kertoo voimaurheiluun liittyen nopeusvoiman kapasiteetin ja suorituksen kehittymisnopeuden. Kestävyysurheilun osalta se puolestaan kertoo kestävyyden ja jaksamisen, hapen käytöstä kestävyysurheilussa ja suorituksen hapenkäytöstä ja kehittymisnopeudesta kestävyyslajeissa. Happi on varsin oleellinen treenin ja suorituksen kannalta, siksi varsinkin kilpaurheilussa on hyvä tietää millä nopeudella kehosi reagoi vähähappiseen treeniympäristöön, millainen geneettinen VO2 max sinulla on.

Harjoittelun siedolla ja palautumisella on myös yksilöllisiä eroja. Testi kertoo millainen treenin sieto lihaksistollasi on ja miten kehosi sietää ääriolosuhteita. Samoin se kertoo palautumisen kannalta oleelliset asiat, kuten tulehdusvasteen, palautumisnopeuden ja lihasarkuuden. Viimeksimainitun olet varmasti huomannut jo itsekin, joten tämä toimii hyvänä tarkistuspisteenä sen suhteen miten vastaavat asiat mitä testi kertoo, huomaa arjessa. Testi kertoo myös kipukynnyksestäsi, onko se keskivertoa alhaisempi, normaali vai korkeampi. Tämä kertoo varsinkin valmentajalle paljon treeniohjelmaa suunnitellessa, mutta myös arkipäiväiset asiat kuten tarve puudutukselle hammaslääkärissä selittyy tällä. Korkean kipukynnyksen ihminen tiedostaa kivun, mutta sen mekanismi ei estä toimintakykyä, kun alhaisen kipukynnyksen ihminen voi vastaavasta kivusta lamautua täysin toimintakyvyttömäksi.

Vaikuttavatko geenit stressitasoon?

Useimmille aikuisille ihmisille pitkällä aikavälillä tarvittava unen vähimmäismäärä on seitsemän ja yhdeksän tunnin välillä, keskiarvon ollessa kahdeksan tuntia. Krooninen unen puute on terveysriskin lisäksi suuri riski mm. liikenteessä ja tarkkuutta vaativassa työssä. Unentarpeesta huoletiminen on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta erittäin tärkeää, ja useimmat suomalaiset nukkuvatkin valitettavasti säännönmukaisesti liian vähän. Uni on, vanhaa sanontaa laajentaaksemme, kaiken ikäiselle kuin rahaa pankkiin laittaisi! Joillakin harvoilla ihmisillä on perinnöllinen kyky tulla toimeen pienemmällä unimäärällä ja silti säilyttää normaali toimintakyky. He eivät tarvitse samassa määrin unta kuin keskivertoyksilö, vaan nukkuvat säännönmukaisesti 1-2 tuntia vähemmän. Jos et kuulu tähän geneettiseen vähemmistöön, altistat jatkuvalla univajeella itsesi mm alzhaimerille, siksi on hyvä tietää mikä on geneettinen unen tarpeesi.

Testi kertoo myös geneettisen perimäsi siihen kuinka syvää unta nukut ja millainen unisyklisi on. Jos testi kertoo että sinulla pitäisi olla hyvät unenlahjat ja heräilet öisin jatkuvasti tai kärsit unihäiriöistä, on se jo vakava merkki stressistä. Puolestaan ne kenen unisykli on lyhyempi saattavat heräillä öisin ja nukahtaa helposti uudestaan eikä tämä häiritse heidän stressitasoja.

Ihmisillä on sisäinen kello, jonka vuorokauden pituus on hieman yli 24 tuntia. Jotkut valvovat yleensä myöhempään kuin toiset, jotka saattavat suunnistaa höyhensaarille hyvinkin aikaisin. Ihmisten luontainen nukkumaanmenoaika vaihtelee niin opittujen tapojen kuin elämäntilanteenkin kautta, ja myös perinnöllisillä taipumuksilla on vaikutusta asiaan. Joillain henkilöillä perintötekijät suosivat aamuvirkkua elämäntapaa, ja joillain toisilla taas paras aktiivisuuden vaihe tulee vasta iltapäivästä tai illasta. Aamuvirkut myös nukkuvat keskimäärin hivenen enemmän kuin iltavirkut. Iltavirkut puolestaan saattavat kärsiä ajoittaisesta unettomuudesta ja suosia esimerkiksi töitä, jotka tapahtuvat ilta-aikaan. Onko oma rytmisi geneettisesti sinulle sopiva?

Geenit kertovat myös luontaisen dopamiinitason kehossa, eli suoraan sen, oletko ”stressierkki” vai ”rentoreiska”. Ja voit näinollen tarvittaessa tehdä valintoja jotka tukevat stressinsietokykyäsi.

Miten geenitesti auttaa painonhallinnassa?

Kehomme kuluttaa levossakin energiaa perustoimintojen, kuten solunjakautumisen ja lämpötilan säätelyn ylläpitämiseen. Joillakuilla lämmöntuotanto toimii hiukan eri tavalla. Heidän elimistönsä valmistaa vähemmän lämmöntuotosta vastaavia ruskeita rasvasoluja. Tällöin lämpöä tuotetaan perusaineenvaihdunnassa vähemmän ja säästynyt energia varastoidaan rasvana valkoisiin rasvasoluihin. Myös kylmä saattaa tuntua epämiellyttävämmältä pienemmän lämmöntuotannon tähden.

Joillain ihmisillä keho varastoi energiaa tehokkaammin kuin toisilla. Esihistoriallisina aikoina, ruoansaannin ollessa epäsäännöllisempää, tämä saattoi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä. Nykyään ruoan määrän yltäkylläisyys on kääntynyt ennen suosiollista genotyyppiä vastaan, ja kerätty vararavinto saattaa pysytellä mukana huomattavan sitkeästi painonkaristamisyrityksistä välittämättä.

Testi mittaa ja kertoo ruskean ja valkean rasvan suhteesta elimistössäsi, eli varastoitko rasvaa vai toimiiko aineenvaihdunta automaattisesti tehokkaasti. Huoli pois, jos olet tätä valkoista ryhmää, joudut vain tekemään hieman määrätietoisempia valintoja jotta saat aktivoitua aineenvaihduntaasi, tämä ei siis ole tuomio ikuiseen ylipainoon.

Geenitesti kertoo kehosi toiminnan sen suhteen miten se käyttää kuituja, hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja. Kaikille ei suinkaan ole sopiva ketogeeninen ruokavalio ja proteiinin tarpeemme vaihtelee yksilöllisesti riippuen siitä onko esimerkiksi painoa pudottaessa geneettisesti oleellisempi lihasten säilymiselle rasvan saanti vai proteiinin saanti. Testin perusteella on siis helpompi luoda täsmällisesti tarpeitasi vastaava ruokavalio jossa energianlähteet ovat oikeassa suhteessa keskenään.

Samoin nuorella iällä tehtynä geenitestistä saa tiedon omaako alttiutta metaboliselle oireyhtymälle ja onko oma genotyyppi sellainen, että se altistaa painon nousulle. Jälleen helpottaa mahdollisia valinnan paikkoja sillä että tietää miten oma keho eri asoihin suhtautuu.

Ruokailurytmi on myös opitun lisäksi geneettinen. On napostelijan-genotyyppi, joka ei suinkaan tarkoita sitä että tämän geenivariantin omaavan pitäisi napostella herkkuja, vaan tällainen tyyppi kykenee paremmin sulattamaan vähäisen määrän kerralla, kun jonkun toisen elimistö toimii paremmin sillä, että saa harvemmin suuremman satsin sulatettavaa. Tähän vaikuttaa osin myös mielihyväkeskuksen toiminta, jota sitäkin säätelee geneettinen tausta. Geenit kertovat myös sen, onko itselle paras kasvisruokavalio vai sekaravinto.

Miten geenit suhtautuvat vitamiineihin sekä kivennäis- ja hivenaineisiin?

Verenkierrossa esiintyvien karotenoidien (A-vitamiini) ja tokoferolien (E-vitamiini) pitoisuus on jossain määrin suhteessa perintötekijöihin. Ne toimivat elimistössä mm. antioksidantteina ja vaikuttavat terveyttä edistävästi. Tiettyjen geenimuunnosten ansiosta veressä voi esiintyä suhteessa enemmän näitä yhdisteitä. Tässä on myös syy siihen miksi elimistöt reagoivat eri tavoin eri vitamiinipitoisuuksiin. Jollakulla on puutosoireet vaikka vitamiinipitoisuus veressä on viitearvojen sisällä, tällainen ihminen on tyyppiä jolla pitoisuus pitäisi olla siis keskivertoa korkeampi. Vastaavat markkerit löytyvät myös B12 ja D-vitamiineista.

Samalla tavoin kehoilla on eri tarpeet kivennäis- ja hivenaineiden osalta. Magnesium, fosfori, sinkki, kalsium ja kupari ovat markkerit joilla on merkitys mm lihasten toiminnassa, vastustuskyvyn toiminnassa, luuston ylläpidossa ja raudan varastoitumisessa. Ja vastaavasti kuin vitamiinit, niidenkin tarve voi olla yksilöllisesti suurempi.

Evogenom Sport geenitesti

Nämä markkerit ja lukuisia muita, yhteensä noin 300 SNPsiä on kerätty 60-70 sivuiseen ”henkilökohtaiseen käyttöohjekirjaan”. Mukana on myös mm maksan entsymien toimintaan vaikuttavat markkerit, jotka kertovat eri nautinto ja lääkeaineiden sopivuudesta juuri sinulle. Yhteenveto jota lääkärit nykypäivänä arvostavat suuresti miettiessä eli lääkkeiden soveltuvuutta hoitoprotokollaan. Ei tarvitse testata miten joku lääke sopii, kun raportista näkee suoraan tiedon onko kyseisen aineen metaboloitumiseen vaikuttavalla reitillä mutaatioita vai ei, eli toimiiko lääke kuten halutaan vai aiheuttaako se ongelmia.

Evogenom Sport geenitesti (normaalihinta 590€), nyt koodilla HOSWSPORT saat sen tutustumishintaan 250€. Voit itse tilata geenitestin suoraan Evogenomin verkkokaupasta käyttäen kassalla koodia HOSWSPORT. Saat suoraan Evogenomilta postitse testipakkauksen ohjeineen kuinka toimitat sylkinäytteen suoraan laboratoriolle. Saat geenitestin raportin ja raakadatan suoraan kotiin salasanasuojatulla muistitikulla toimitettuna. Tästä voit tutustua malliraporttiin.

Tilatessasi geenitestin voit lisätä raporttiin myös tarkemmin kohdennettua tietoa terveysriskeistäsi. Yksittäisiä terveysriskikartoituksia ei voi tilata ilman perusraporttia. Tällä hetkellä voit tilata arvion seuraavista riskeistä:

  • Alzheimerin tauti
  • Astma
  • Diabetes
  • Eturauhassyöpä
  • Keliakia
  • Munasarjasyöpä
  • Reuma ja nivelrikko
  • Rintasyöpä
  • Verenpainetauti

Riskiarviot kustantavat 20€/kpl

Mikäli haluat apua raportin tulkintaan tai ruokavalio/elintapamuutoksiin voit varata raportin saavuttua konsultaatioajan (90€).

Valittavissasi on myös neljä erilaista palvelupakettia jotka kaikki pitävät sisällään Evogenom Sport raportin, raakadatan, sekä haluamasi ravintoneuvontakokonaisuuden. Löydät näistä lisätietoa evogenom-geenitesti sivultamme. Hinnat löytyvät sivun alalaidasta.

Hinnat ovat voimassa toistaiseksi, oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.